Tapahtuma 2017

Itsepäisyyttä ja itsenäisyyttä Vanhan kirjallisuuden päivillä

Suomalaisia on aina pidetty itsepäisenä kansana. Ei siis ihme, että itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta vietettiin Vanhan kirjallisuuden päivillä teemalla ”Itsepäinen Suomi”.  Ohjelma oli laadittu uuden ohjelmajohtajan Touko Siltalan johdolla. Siltala valittiin ohjelmajohtajaksi syksyllä 2016, jolloin pitkään tehtävää hoitanut Panu Rajala jäi sivuun.

Jo totuttuun tapaan tapahtumaan otettiin pieni varaslähtö torstaina, jolloin Sylväällä järjestetyssä ennakkotilaisuudessa keskityttiin erääseen suomalaisen sielunmaiseman tulkkiin: Veikko Sinisaloon. Sinisaloa käsiteltiin tilaisuudessa itsepäisen suomalaisen ruumiillistumana elokuvien ”Tuntematon sotilas”, ”Täällä Pohjantähden alla” ja ”Sven Tuuva” kautta, joissa kaikissa Sinisalo tekee ikimuistoiset roolit itsepäisenä suomalaisena miehenä. Tilaisuuden veti kulttuurihistorian professori Hannu Salmi ja siellä nähtiin myös näytteitä Sinisalon elokuvista.

Perjantain virallisissa avajaisissa Sylvään sali oli taas ääriään myötä täynnä kirjan ja kirjallisuuden ystäviä. Juontajana toimi kirjallisuuslehti Parnasson tuottaja, kirjailija Karo Hämäläinen. Tapahtuman avannut Vanhan kirjallisuuden päivien hallituksen puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää muistutti arvoista, joiden takana pysyminen on elämän kivijalka ja totesi, että sanoilla on mittaamaton painoarvo. Majander-Reenpää esitti puheessaan myös muistosanat marraskuussa 2016 menehtyneelle Vanhan kirjallisuuden päivien pitkäaikaiselle vaikuttajalle, kouluneuvos Kirsti Mäkiselle. Sastamalan kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kasvatusjohtaja Pekka Kares. Pääpuhujana avajaisissa oli tällä kertaa näyttelijä, professori Hannu-Pekka Björkman otsikolla ”Sana näyttämönä”. Puheessaan Björkman totesi miten ”Jokainen sana on näyttämö, mielemme näyttämö”. Björkman muistutti myös, että mielikuvituksessa on ihmiskunnan toivo – moraali alkaa siitä kun osaa kuvitella tekojensa seuraukset.

Perinteiseen tyyliin avajaistilaisuudessa palkittiin ansioituneita kirjailijoita ja kirjan ystäviä. Suomen tietokirjailijat palkitsivat Warelius-palkinnollaan tietokirjailija, kirjallisuudentutkija Merete Mazzarellan ja historian oppikirjoja tehneen Titta Putus-Hilasvuoren. Kirjatoukaksi antikvaariset kirjakauppiaat olivat valinneet Bibliophilos-lehden päätoimittajan Riku Jokisen. Avajaistilaisuuden päätti Kaarina Hazardin pakina ”Miten niin ei muka – reilu suomalainen eripura”, jossa Hazard käsitteli mainiolla tavalla suomalaista itsepäisyyttä.

Avajaisten jälkeen alkoi monipuolinen ohjelma. Juhlasalissa kuultiin jo perinteeksi muodostunut Tietokirja.fi:n järjestämä tilaisuus ”Elämäni tietokirjat”, jossa kirjailija Sirpa Kähkönen esitteli kymmenen hänelle merkittävää tietokirjaa. Kähköselle läheisiä tietokirjoja olivat esimerkiksi Karl Schlögelin Terror und Traum. Moskau 1937 ja Jukka Rislakin Maan alla, vakoilua vastarintaa ja urkintaa 1941–1944.  Lauantaina oli samanlainen tilaisuus, jossa vieraana oli toimittaja Helena Petäistö. Sirpa Kähkönen osallistui perjantaina myös paneeliin ”Mitä saa sanoa? Mitä pitää sanoa?”, jossa pohdittiin sananvapautta sosiaalisen median aikakaudella. Kähkösen ohella Karo Hämäläisen vetämässä tilaisuudessa olivat keskustelemassa toimittaja Heikki Aittokoski ja kirjailija Siri Kolu.

Perjantaina pohdittiin myös esseetä kirjallisuudenlajina tilaisuudessa ”Essee: Totuuslauseiden sarjatulta vai henkistynyttä kulttuurikirjoittelua”. Touko Siltalan vetämässä paneelissa aihetta pohtivat Antti Hurskainen, Jaana Seppänen sekä Matti Mäkelä.  Perjantain viimeinen tilaisuus oli musiikillinen ”Kalevavauva.fi – Kansanmusiikkia keskustelupalstoilta”, jossa trubaduurit Aapo Niininen ja Kimmo Numminen esittivät keskustelupalstojen helmiä sävelletyssä muodossa.

Lauantai polkaistiin totuttuun tapaan käyntiin Lasten omilla kirjapäivillä, jotka jälleen juonsi Kati Solastie. Lapsia Sylvään auditoriossa viihdyttivät Pikku Myy ja Muumipeikko sekä Teatteri Mukamaksen nukketeatteriesitys Nallen retkilaukku. Samaan aikaan kun lapset viettivät kirjapäiviään auditoriossa, järjestettiin juhlasalissa Kirjateekki – nyt toista kertaa Vanhan kirjallisuuden päivien historiassa. Tässä Bibliofiilien seura ry:n järjestämässä tilaisuudessa käsiteltiin jääräpäistä kirjallisuutta Kaarina Hazardin ja Markus Leikolan johdolla. Itsepäisiksi kirjailijoiksi olivat valikoituneet Minna Canth, Henriikka Tavi, Riikka Alaharja, Tove Jansson, Leena Lehtolainen, Juha Hurme ja Pentti Saarikoski. Näiltä kirjailijoilta Leikola ja Hazard olivat valinneet otteita, joita lukivat Jarmo ja Mirjami Heikkinen. Tilaisuuden juonsi Sakari Katajamäki.

Kirjapäivien ehkä kaikkien aikojen suurin yleisömenestys nähtiin ja koettiin lauantaina, kun juhlasalin lavalle saapui rouva Tellervo Koivisto. Sylvään sali oli viimeistä seisomapaikkaa myöten täynnä, kun yleisö tuli kuuntelemaan tasavallan ensimmäisenä naisena vuosina 1982–1994 ollutta Koivistoa, jonka elämäkerta oli ilmestynyt vasta vähän aiemmin. Koiviston kanssa keskustelivat hänen elämäkertansa kirjoittaja Anne Mattsson ja toimittaja Päivi Istala. Tellervo Koivisto hauskuutti yleisöä kuivalla satakuntalaisella huumorillaan todeten, että voi nyt vapaasti tehdä mitä vain kun elämäkertakin on jo kirjoitettu. Lauantain ohjelmaan kuului myös Sylvään Mediateekin runotilaisuus, jossa pohdittiin runon asemaa sekä lausuttiin runoja. Runoilijavieraina olivat Susinukke Kosola, Tuija Välipakka ja Jukka Viikilä.

Kustannusliike Warelian perinteinen Tyrvääläinen Tryki toi jälleen tapahtumaan paikallisväriä. Trykissä käsiteltiin maisteri Frans Nuupalaa, jonka elämäkerta Nuupalan maisteri oli vastikään ilmestynyt. Nuupala oli omana aikanaan hyvinkin itsepäinen henkilö ja näin hänen esittelynsä sopi loistavasti teemaan. Dosentti Marja-Liisa Rönkkö puolestaan puhui otsikolla ”Itsepäinen Tyrvää” ja lisäksi tilaisuudessa puhuttiin myös tunnetusta kansanparantajasta Amanda Jokisesta – eli Tyrvään Mantasta.

Vuoden 2017 Vanhan kirjallisuuden päivillä puhuttiin myös suomalaisen kirjallisuusviennin näkymistä ja julkistettiin Tulenkantajat kirjallisuuspalkinnon raadin puheenjohtaja, joksi tällä kertaa valittiin tamperelainen kirjailija Salla Simukka. Julkinen sanakin seurasi tapahtumaa jälleen varsin kiitettävästi. Päivien merkityksestä kertoo myös se, että talvella 2018 Sastamalan Oppaat palkitsivat tapahtuman tunnustuksellaan Reisuköpillä.