Naisen paikka pohditutti Vanhan kirjallisuuden päivillä

Vuosina 2018 ja 2019 Suomessa on juhlittu 175 vuotta sitten syntynyttä Minna Canthia. Hänen ja muidenkin tasa-arvon puolesta taistelleiden kunniaksi Vanhan kirjallisuuden päivien teemaksi valikoitui vuonna 2018 ”Naisen paikka”. Ohjelma oli laadittu nyt toistamiseen Touko Siltalan johdolla.

Totuttuun tapaan tapahtumaan otettiin vauhtia jo torstaina, jolloin Sylväällä järjestetyssä ennakkotilaisuudessa kolme tunnettua suomalaista esittelivät kukin kymmenen kirjaa kolmesta tunnetusta suomalaisesta. Entinen pääministeri Paavo Lipponen esitteli kymmenen kirjaa Alvar Aallosta, professori Laura Kolbe puolestaan kymmenen kirjaa Mannerheimista ja toimittaja Vesa Sirén kymmenen kirjaa Sibeliuksesta. Torstain ennakko-ohjelmaan kuului myös Suomalaisen kirjan museossa Pukstaavissa järjestetty ”Jokapäiväinen ihme” -niminen runodialogi, jossa esiintyivät runoilijat Anna Elina Isoaro ja Janette Hannukainen.

Virallisissa avajaisissa perjantaina Sylvään sali oli jälleen kerran tupaten täynnä kirjan ja kirjallisuuden ystäviä. Tilaisuuden juonsi edellisvuoden tapaan kirjallisuuslehti Parnasson tuottaja, kirjailija Karo Hämäläinen. Tapahtuman avannut Vanhan kirjallisuuden päivien hallituksen puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää toi puheessaan esiin Minna Canthin toteamuksen ”Ettei naiskysymys ole ainoastaan naiskysymys, vaan ihmiskunnan kysymys.” Majander-Reenpää vakuutti samalla, että ainakin kirjapäivillä toteutuvat vapaus, tasa-arvo ja rakkaus. Sastamalan kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi valtuuston puheenjohtaja Ulla Yli-Hongisto. Pääpuhujana avajaisissa oli kirjailija Pirkko Saisio, jonka mukaan ”Mitä enemmän molempien sukupuolien kuva siitä, mikä on sopivaa, sallittua ja hauskaa sekoittuu, sitä enemmän se lisää kaikkien hyvinvointia.”

Totuttuun tyyliin avajaistilaisuudessa palkittiin ansioituneita kirjailijoita ja kirjan ystäviä. Suomen tietokirjailijat palkitsivat Warelius-palkinnollaan tietokirjailija, filosofian tohtori Lasse Lehtisen ja kulttuurimaantieteen emeritusprofessori Kalevi Rikkisen. Antikvaariset kirjakauppiaat olivat valinneet Vuoden Kirjatoukaksi Seppo Martiskaisen. Martiskainen on kerännyt varsinkin urheilukirjallisuutta. Avajaistilaisuuden päätti Anna-Stina Nykäsen pakina ”Nämä naisidolit lyövät nykynaisen ällikällä”.

Avajaisten jälkeisen monipuolisen ohjelman käynnisti Aamulehden kulttuuritoimituksen esimiehen Markus Määttäsen vetämä tilaisuus ”Millä eväillä maailmalle?”, jossa keskusteltiin suomalaisten kirjojen menestymisen mahdollisuuksista maailmalla. Samassa yhteydessä julkistettiin myös Tulenkantaja-palkintoraadin uusi puheenjohtaja Timo Parvela. Juhlasalissa järjestettiin sekä perjantaina että lauantaina jo perinteeksi muodostunut Tietokirja.fi:n tilaisuus ”Elämäni tietokirjat”. Perjantaina itselleen merkityksellisiä tietokirjoja esitteli toimittaja Heikki Haapavaara, lauantaina vieraana oli puolestaan Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, joka on tunnettu keittokirjaharrastuksestaan.

Perjantaina ohjelmaan kuului myös tilaisuus ”Nainen kirjan kannessa ja kannen tekijänä”, jossa keskityttiin naisgraafikoihin kirjankansien tekijänä. Naisen paikkaa kirjallisuushistoriassa puolestaan pohdittiin juhlasalissa järjestetyssä Touko Siltalan vetämässä keskustelutilaisuudessa. Keskustelijoina olivat kirjailija Markku Eskelinen ja kriitikko Mervi Kantokorpi. Eskelinen totesi omassa puheenvuorossaan miten nykyään nais-etuliitteen liittäminen kirjailija- tai kirjallisuus-sanaan pitäisi olla tarpeetonta. Sillä eihän puhuta mieskirjailijoista tai mieskirjallisuudestakaan.

Osansa perjantain ohjelmassa oli myös vuodella 1918. Juhlasalissa historioitsija Tuomas Hoppu ja kirjailija Anneli Kanto keskustelivat Maarit Tastulan vetämässä paneelissa punaisten ja valkoisten naisten asemasta sisällissodassa. Perinteisessä Petteri Leinon meklaroimassa kirjahuutokaupassa myytiin tällä kertaa kirja-aarteita WSOY:n varastosta – muun muassa Waltarin ensipainoksia. Perjantain viimeinen tilaisuus oli ”Tämän runon haluaisin kuulla”, joka teki nyt paluun Vanhan kirjallisuuden päiville. Toiverunoja tulkitsivat näyttelijät Jussi Lehtonen ja Anna Valpuri Kankila sekä muusikko Mikko Perkoila.

Lauantain ohjelma käynnistettiin Lasten omilla kirjapäivillä, juontajana jälleen kerran Kati Solastie. Lapsia Sylvään auditoriossa viihdytti lastenmusiikkiyhtye Sähköankerias ja kirjailija Katri Tapola johdatteli lapsia Topeliuksen satumaailmaan. Osittain samaan aikaan, kun lapset viettivät kirjapäiviään auditoriossa, juhlasalissa järjestettiin Vanhan kirjallisuuden päivien historian kolmas Kirjateekki. Bibliofiilien seura ry:n järjestämän tilaisuuden juonsi Sakari Katajamäki ja tilaisuudessa luettiin Minna Joenniemen ja Antti Tuurin valitsemia kirjallisuusotteita. Otteet oli valittu teemalla ”Naisen paikka”.  Otteita kuultiin niin Sirpa Kyyröseltä, Anita Konkalta, Koko Hubaralta, Kari Hotakaiselta, Anton Tšehovilta, Helena Kalliolta, Rosa Liksomilta ja Aleksis Kiveltä kuin islantilaisesta Poltetun Njállin saagasta. Lukijoina toimivat Jussi Lehtonen ja Anna Valpuri Kankila.

Lauantain ohjelmaan kuului myös keskustelutilaisuus ”Nainen paikallaan – vai liikkeessä?”, johon osallistuivat emeritapiispa Irja Askola ja toimittaja Päivi Istala. Askola totesi kirjojen olleen hänelle elämän helpotus ja innostaja ja että kolme K:ta, ovat vieneet häntä eteenpäin: koulu, kirjasto ja kirkko.

Paikallisväriä tapahtumaan toi taas Kustannusliike Warelian perinteinen Tyrvääläinen Tryki. Trykissä keskityttiin varsinkin akateemikko Pentti Virtarantaan, jonka syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Virtarantaa muistelivat hänen tyttärensä Kirsti Virtaranta ja työtoverinsa Marja Torikka ja Jaakko Yli-Paavola. Jenni Westerbacka puolestaan esitti lauluja, joita Virtaranta oli kerännyt Sastamalan seudulta. Trykissä julkistettiin myös kirjat Täyttä työtä – Pertti Virtarannan satavuotismuisto, Virtaranta 1918 ja Olavi Toivolan romaani Abraham Braxin kunnia sekä CD-levy Häijyä härjänsarvee – Kansanlauluja varrelta Virtarannan.

 

Tuomas Rantala