Vanhan kirjallisuuden päivät koulun maailmassa

Koulutus ja kirjat kytkeytyvät olennaisesti yhteen. Olikin siten melko luontevaa, että vuoden 2016 Vanhan kirjallisuuden päivien teemaksi valikoitui koulu otsikolla ”Lukkarinpenkiltä Tylypahkaan”. Sattumaa kouluteema ei ollut, sillä vuonna 2016 tuli kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun annettiin asetus kansakoululaitoksen perustamisesta Suomeen.

Jo totuttuun tapaan tapahtumaan otettiin pieni varaslähtö torstaina, jolloin järjestettiin kaksikin ennakkotilaisuutta. Sylväällä tietokirjailijat Helena Ruuska, Jaakko Heinimäki ja Maarit Huovinen kertoivat työstään seminaarissa ”Tietokirjailijan elämää”. Suomalaisen kirjan museossa Pukstaavissa puolestaan keskiössä oli runoilija Lauri Viita, jonka syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Sakari Katajamäki kertoi Viidan runoista ja Ahti Jokinen lausui niitä yleisön iloksi.

Perjantain virallisissa avajaisissa Sylvään sali oli taas ääriään myötä täynnä kirjan ja kirjallisuuden ystäviä. Juontajana toimi kirjailija ja pastori Jaakko Heinimäki. Kirjapäivät avannut Vanhan kirjallisuuden päivien hallituksen puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää korosti puheessaan koulutuksen merkitystä Suomelle. Sastamalan kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja, yläkoulun rehtori Jari Andersson. Avajaisten pääpuhujan, eduskunnan puhemies Maria Lohelan, puheen otsikkona oli ”Kyläkoulun kirjahyllyltä”. Puheessaan Lohela tunnelmoi vanhojen kirjojen tuoksulla ja niiden antamalla viisaudella. Lohela myös totesi Seitsemän veljeksen olevan eduskunnan siteeratuin kirja.

Vanhaan tapaan avajaistilaisuudessa palkittiin ansioituneita kirjailijoita ja kirjan ystäviä. Suomen tietokirjailijat palkitsivat Warelius-palkinnollaan tietokirjailija, psykiatri Raisa Cacciatoren ja matematiikan oppikirjojen tekijänä ansioitunut Jukka Mäkisen. Kirjatoukaksi antikvaariset kirjakauppiaat olivat valinneet Ari Savikon. Avajaisten lopuksi kuultiin Pasi Heikuran hauska pakina ”Ei koulua vaan kirjallisuutta varten”. Esityksessään Heikura muistutti kirjan merkityksestä ja totesi: ”Kirjaa ei kuluteta, jokainen lukija luo sen uudestaan päässään. Kirjat tekevät meistä luovia.”

Avajaisten jälkeen alkoi monipuolinen ohjelma. Juhlasalissa kuultiin jo perinteeksi muodostunut Tietokirja.fi:n järjestämä tilaisuus ”Elämäni tietokirjat”, jossa historioitsija Teemu Keskisarja esitteli kymmenen hänelle merkittävää tietokirjaa. Salin täyteen vetänyt Keskisarja huvitti yleisöään toteamalla, että Eino Jutikkalalla ei ole kuin yksi ainoa hyvä kirja, Kuolemalla on aina syynsä ja että Pentti Saarikosken runot ovat yliarvostettuja, mutta Pekka Tarkan Saarikoskesta tekemä elämäkerta puolestaan täydellinen. Lauantaina oli samanlainen tilaisuus, jossa vieraana oli kirjailija Kjell Westö. Kirjallisuutta ja sen asemaa koulussa pohdittiin Panu Rajalan vetämässä paneelissa ”Kirjallisuus – koulun lehtolapsi?”, jossa aiheesta keskustelivat kouluneuvos Kirsti Mäkinen, lehtori Helena Ruuska ja kirjailija Olli Jalonen. Ruuska totesi kirjan rauhoittavan ja Mäkinen puolestaan huomautti fantasiakirjallisuuden pelastaneen monet nuoret lukijoiksi.

Fantasia olikin saanut perjantaina oman paneelinsa ”Valtavasti fantasiaa”, jossa kirjailijat Emmi Itäranta, Salla Simukka ja Jarkko Tontti pohtivat Paula Havasteen johdolla juuri kysymystä onko fantasiakirjallisuudesta lukuharrastuksen nostajaksi. Perjantain viimeisessä tilaisuudessa ”Tuuli hiljaa henkäilee” sukellettiin vanhojen koululaulujen maailmaan professori Reijo Pajamon johdolla. Yleisö osallistui innolla yhteislauluihin.

Lauantai polkaistiin käyntiin Kati Solastien juontamilla Lasten omilla kirjapäivillä. Lapsia Sylvään auditoriossa viihdyttivät Katti Matikainen ja Nakkirakki kirjamyllyllänsä, joka tarjosi lapsille kirjavinkkausta. Tilaisuuden musiikillisesta annista vastasi Henxelit-trio. Samaan aikaan kun lapset viettivät kirjapäiviään auditoriossa, järjestettiin juhlasalissa Vanhan kirjallisuuden päivien historian ensimmäinen Kirjateekki. Tässä Bibliofiilien seura ry:n järjestämässä tilaisuudessa kirjailijat Markku Envall ja Minna Lindgren kertoivat lukukokemuksistaan ja lausujat Mirjami Heikkinen sekä Ahti Jokinen lukivat näytteitä näistä valituista lukuelämyksistä. Tilaisuus sai suuren suosion.

Päivien pääteemaa koulua käsiteltiin lauantaina vielä Into Kustannuksen järjestämässä tilaisuudessa ”Kun koulu ei tajua”, jossa pohdittiin niitä oppilaita, jotka eivät innostu koulunkäynnistä ja sitä miten koulu heihin vaikuttaaa. Samalla julkaistiin opettaja Maarit Korhosen kirja kyseisestä aiheesta. Lauantain ohjelmaan kuului myös jo vakiintunut Annikin Runofestivaalin runoklubi. Sylvään Mediateekissa kuultiin lausuntaa runoilijoilta Kari Aronpuro, Kirsti Kuronen, Johanna Venho ja Raisa Jäntti.

Paikallisväriä tapahtumaan toi taas Kustannusliike Warelian perinteinen Tyrvääläinen Tryki, jossa pääaiheena oli runoilija Kaarlo Sarkia, Tyrvään yhteiskoulun oppilas. Marko Vesterbackan juontamassa tilaisuudessa bloggari Penjami Lehto puhui Sarkian vapauden kaipuusta ja V-P Bäckman Sarkian tuntemattomista runoista, joita hän oli säveltänyt ja joita tilaisuudessa esitti Sastamala Singers.

Vuoden 2016 Vanhan kirjallisuuden päivillä puhuttiin myös suomalaisen kirjallisuusviennin näkymistä ja julkistettiin Tulenkantajat kirjallisuuspalkinnon raadin puheenjohtaja, joksi tällä kertaa valittiin kirjailija Antti Tuomainen. Julkinen sanakin seurasi tapahtumaa jälleen varsin aktiivisesti. Erityistä huomiota sai varsinkin Anssi Arohongan meklaroima kirjahuutokauppa, jossa myytiin monia erikoisuuksia. Korkeimmalle nousi Mika Waltarin Hankala kosinta. Vaikka Arohonka valitteli, että bibliofiilien keski-ikä on korkea ja uusia tulee vähän, niin ei voi väittää ettei kirjoista oltaisi kiinnostuneita. Vanhan kirjallisuuden päivillä nähtiin taas noin 15 000 kirjan ystävää kuuntelemassa seminaareja, ostamassa kirjoja ja tapaamassa tuttuja.

Tuomas Rantala