Intohimo

Vanhan kirjallisuuden päivillä on aina liikkunut intohimoisia kirjaihmisiä. Myös kirjallisuus itsessään on usein intohimoista. Kesän 2015 Vanhan kirjallisuuden päivien otsikko olikin ”Intohimo”. Intohimoisesti kirjoista keskusteltiinkin ja niitä ostettiin sekä myytiin Vanhan kirjallisuuden päivillä jo 31. kerran.

Tapahtumaan otettiin jo totuttuun tapaan varaslähtö torstaina, jolloin Vanhan kirjallisuuden päivien etkoilla Suomalaisen kirjan museossa Pukstaavissa keskusteltiin Hella Wuolijoen Niskavuori-sarjasta otsikolla ”Niskavuori – yhteinen intohimomme?”. Alustamassa oli aito ”niskavuorelainen”, Erkki Wuolijoki ja muina keskustelijoina Juha Hurme, Taija Tuominen ja Maritta Viitamäki. Keskustelun pohjaksi tilaisuudessa näytettiin muutamia pätkiä Niskavuori-elokuvista.

Perjantaina olivat vuorossa viralliset avajaiset. Jos oli Sylvään sali ollut täynnä edellisen vuoden avajaisissa, niin tupaten täynnä intohimoisia kirjan ystäviä se oli myös nyt. Tilaisuuden juonsi Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen tv-sarjoista tuttu kirjailija Juha Seppänen. Kirjapäivät avasi Vanhan kirjallisuuden päivien hallituksen puheenjohtaja Leena Majader-Reenpää ja Sastamalan kaupungin tervehdyksen toi hallintojohtaja Hannu Nikkilä, joka kuuluu myös tapahtuman perustajiin. Todellista intohimoa henki tilaisuuden pääpuhuja professori Jorma Uotinen, joka kertoi oman intohimonsa kulttuuria kohtaan syntyneen jo 5-vuotiaana. Uotinen korosti myös sitä, miten taide ei ole puuhastelua; sitä leimaa ankaruus, työkuri, työtyyli, itsekuri ja eettisyys. Avajaisten toinen puhuja, käsikirjoittaja-ohjaaja Juha Hurme puhui otsikolla ”Intohimo ihmiskuntaan kasveja, eläimiä ja kosmosta unohtamatta”. Hurme viihdytti yleisöä toteamalla miten kielen historiassa kaikki kirjallisuus on itse asiassa aika uutta. Totuttuun tapaan avajaistilaisuudessa suoritettiin myös palkitsemisia. Suomen tietokirjailijoiden Warelius-palkinnot saivat tällä kertaa filosofi Ilkka Niiniluoto ja oppikirjailija Markku Töllinen. Kirjatoukaksi olivat antikvaariset kirjakauppiaat valinneet Jens Nilssonin.

Avajaisten jälkeen päivät jatkuivat runsaalla ohjelmalla. Juhlasalissa järjestettiin Suomen tietokirjailijoiden ”Elämäni tietokirjat” -tilaisuus, jossa tällä kertaa itselleen tärkeitä tietokirjoja esitteli koomikko Stan Saanila. Samanlainen tilaisuus järjestettiin myös lauantaina, jolloin vuorossa oli kansanedustaja Pekka Haavisto. Vanhan kirjallisuuden päivät olivat huomioineet ohjelmassa myös 150-vuotisjuhlavuottaan viettäneet suuret suomalaiset taiteilijat Sibeliuksen ja Gallen-Kallelan. Tyrvään omaa poikaa Gallen-Kallelaa käsiteltiin dosentti Mikko Lahtisen vetämässä seminaarissa ”Akseli Gallen-Kallela – taiteilija, Afrikan kävijä ja oopperasankari”. Intohimoisesta taiteilijasta Gallen-Kallelasta olivat keskustelemassa kirjailijat Juha Vakkuri, Pekka Hako sekä Gallen-Kallelan museon johtaja Tuija Wahlroos. Seminaari keräsi kuulijoita niin, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet Sylvään auditorioon. Tilaisuuden ”Intohimoinen Sibelius” veti intohimoinen Sibelius-fani, toimittaja Vesa Sirén. Sirénin kertoilun ohella saatiin kuulla Sibeliuksen musiikkia, jota esittivät Jussi Makkonen, Nazig Azezian ja Susanna Mikkonen-Makkonen.

Perjantain ohjelmaan kuului myös ohjelmajohtaja Panu Rajalan vetämä ”Intohimo ja kirja” -seminaari, jossa kirjailijat Anni Kytömäki, Päivi Alasalmi, Anna-Leena Härkönen ja Riku Korhonen keskustelivat siitä mistä löytävät intohimonsa lähteet. Intohimoiset bibliofiilit pääsivät täydentämään kokoelmiaan niin antikvaaristen kirjamyyjien pöytien ääressä kuin perinteisessä Anssi Arohongan meklaroimassa kirjahuutokaupassa.

Lauantai alkoi Lasten omilla kirjapäivillä, jossa oli jälleen niin musiikkia kuin perinteinen ”Kuka puhuu parhaiten palturia?” -valehtelukisa. Kisan voiton vei jo kolmannen kerran perättäin Jaakko Hämeen-Anttila. Muut kisaajat olivat kansanedustaja Pekka Haavisto, muusikko Siina Hirvonen, joka vastasi myös musiikillisesta puolesta, sekä lasten kirjapäivien juontaja Kati Solastie. Samaan aikaan kun lasten kirjapäivät valtasivat Sylvään auditorion, Bibliofiilien seura järjesti juhlasalissa Sakari Katajamäen vetämän seminaarin ”Raamattu, intohimojen kirja”. Keskustelu olikin intohimoista, sen takasi jo se että yhtenä keskustelijana oli Suomen parhaimpana provokaattorina pidetty Hannu Taanila, muut olivat Hannu Mäkelä ja Matti Myllykoski. Seminaarissa keskustelijat kaipasivat vanhojen raamattujen kieltä ja pitivät sitä kauniimpana kuin nykykäännöstä. Varsin intohimoja herättävää aihetta käsiteltiin myös niin&näin -lehden järjestämässä paneelissa ”Mitä on sukupuoli?”, jossa aihetta pohtivat tietokirjailija Tiia Forsström, bloggaaja-toimittaja Koko Hubara ja kulttuurihistorioitsija Anu Lahtinen.

Myös lauantain kaksi runotilaisuutta olivat täynnä intohimoa. Juhlasalissa Eero Enqvist, Pinja Hahtola ja Petra Lampinen esittivät Suomen kansan rivoja runoja tilaisuudessa ”Tupa ryskyi, parret paukkui”. Runot olivat sellaisia, joita mm. Lönnrot ja Gottlund olivat keränneet, mutta jotka olivat jääneet siveellisyyden nimissä pääasiassa arkistojen kätköihin. Toinen runotilaisuus oli Annikin Runofestivaalin järjestämä Vanhan & uuden runouden klubi, joka järjestettiin nyt toisen kerran. Sylvään koulun 2. kerroksen Mediateekissa esiintyivät Tomi Kontio, Janette Hannukainen, Kai Kyösti Kaukovalta, Mikko Myllyniemi ja Arja Tiainen.

Paikallisväriäkin kirjapäiville mahtui. Kustannusliike Warelia järjesti jo perinteeksi muodostuneen Tyrvääläisen Trykin, jossa tällä kertaa käsiteltiin tyrvääläisten intohimoja. Suomalaisen arkeologian grand old man professori Unto Salo kertoi oluen kulttuurihistoriasta ja sukututkija Anne Metsäpuro valotti paikkakunnalla toimineen panimon, Tyrvään Prykin, vaiheita. Tilaisuudessa julkistettiin myös Marko Vesterbackan ”MINUHE”, havaintopäiväkirja vuosilta 2013–2015.

Seminaarien ja kirjanmyynnin oheen tapahtumassa oli perinteiseen tapaan mukana myös useita esittelypisteitä. Lisäksi tapahtuman aikana julkistettiin jo totutusti Tulenkantajat kirjallisuuspalkinnon raadin puheenjohtaja, joksi valittiin nyt kirjailija Tuomas Kyrö. Julkinen sanakin seurasi jälleen Vanhan kirjallisuuden päiviä aktiivisesti. Aamulehden Matti Kuusela kirjoitti tapahtumasta useammankin kirjoituksen. 31. kertaa järjestetty Vanhan kirjallisuuden päivät näytti, että kirjallisuus on intohimoista ja kirjanystävät asiansa suhteen niin intohimoisia, että puheet kirjan kuolemasta pysyvät vain puheina.

Tuomas Rantala

Vanhan kirjallisuuden päivät 2019

Päivä(t)

:

H(s)

:

Minuutti(a)

:

Second(s)