Kirjan ja kirjallisuuden puolesta

Vuoden 2014 Vanhan kirjallisuuden päivät kulki otsikon ”Kirjan ja kirjallisuuden puolesta” alla. Otsikko kertoi osuvasti siitä, mille asialle Sastamalaan (aiemmin Vammalaan) kokoonnuttiin jo kolmattakymmenettä kertaa. Vanhan kirjallisuuden päivät vietti siis 30-vuotisjuhlavuottaan ja se näkyi monella eri tapaa tapahtuman ohjelmassa.

Vaikka tapahtuman avajaiset olivat perinteiseen tapaan perjantaina, lähti ohjelma käyntiin jo torstain puolella. Tällöin Sylväällä kokoonnuttiin Suomen tietokirjailijat ry:n järjestämään seminaariin ”Kirja muuttuvassa tietoympäristössä”. Puhumassa olivat tohtorit Markku Löytönen ja Jukka-Pekka Pietiäinen. Löytösen aiheena oli kirja muuttuvassa tieto-ympäristössä kun taas Pietiäinen käsitteli kustannusalan trendejä 2000-luvulla. Samassa yhteydessä Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtajanakin toimiva Pietiäinen haastatteli myös Helsingin hiippakunnan emerituspiispa Eero Huovista, joka kertoi siitä miten hänestä tuli tietokirjailija. Seminaarin jälkeen avattiin näyttely Abckiriasta Mustaan orkideaan. 100 merkittävää tietokirjaa. Näyttely pohjautui professori Joel Kuortin ja tohtori Jukka-Pekka Pietiäisen samannimiseen kirjaan. Torstain ohjelmaan kuului niin ikään Pukstaavissa järjestetty niin&näin -lehden 20-vuotisjuhlaseminaari ”Miksi filosofiaa?”.

Virallisia avajaisia vietettiin perjantaina. Sylvään koulun sali ei liene ollut koskaan niin täynnä väkeä kuin Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa vuonna 2014. Moni paikalle tullut joutuikin tyytymään seisomapaikkaan. Matti Röngän juontaman tilaisuuden alkuun virittäydyttiin musiikilla Sastamalan seudun puhallinorkesterin soittaessa sisääntulomusiikkia ja palkitun mieskuoro Eugan esittäessä pohjalaisia kansanlauluja. Avauspuheen piti yhdistyksen uusi puheenjohtaja kustantaja Leena Majander-Reenpää. Sastamalan kaupungin puolesta kirjojen ystäviä tervehti uusi kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg. Valtiovallan tervehdyksen juhlivalle tapahtumalle esitti kulttuuriministeri Pia Viitanen, joka puheessaan korosti kirjallisuuden puhuvan kaikille ihmisille yhteistä inhimillisen kokemuksen kieltä. Kansanedustaja Timo Soini piti perinteisen avajaisesitelmän ”Löytöjäni vanhasta kirjallisuudesta”. Soini nosti itselleen tärkeiksi teoksiksi Soholovin Hiljaa virtaa Donin, Bernanosin Maalaispapin päiväkirjan ja Valistuksen lukukirjan. Avajaistilaisuuden ohjelmaan kuului jälleen myös palkitsemisia. Warelius-palkinnot ojennettiin Eila Hämäläiselle ansioista suomen kielen oppikirjojen tekijänä ja tähtitiedettä kansanomaistaneelle Tapio Markkaselle. Vanhan kirjallisuuden päivät itse sai vastaanottaa Vuoden Kirjatoukan tittelin. Tilaisuuden lopuksi Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio piti ylistyksen kirjalle. Haukio korosti lukemisen tärkeyttä tunneälyn kehittäjänä ja peräänkuulutti vanhempien vastuuta lukemisen esimerkin näyttäjinä.

Onnistuneiden avajaisten jälkeen tapahtuma jatkui moninaisella ohjelmalla. Tietokirja.fi:n järjestämässä ”Elämäni tietokirjat” -tilaisuudessa legendaarinen toimittaja Aarno ”Loka” Laitinen esitteli itselleen tärkeitä tietokirjoja. Auditoriossa puolestaan pohdittiin Zacharias Topeliusta ja hänen merkitystään paneelissa ”Onko Koivu ja Tähti totta? Ajankohtainen Topelius”. Kouluneuvos Kirsti Mäkisen vetämässä keskustelussa aihetta pohtivat historian professori Henrik Meinander sekä kirjailijat Minna Lindgren ja Karo Hämäläinen. Tilaisuuden päätteeksi laulettiin Topeliuksen sanoittama Pirkanmaan maakuntalaulu ”Kesäpäivä Kangasalla”. Kolmas perjantaina järjestetty seminaari oli ohjelmajohtaja, tohtori Panu Rajalan vetämä ”Minä ja kirja”, jossa intohimoiset lukijat tohtori Martti Häikiö, europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola ja kirjailija Tommi Melender käsittelivät suhdettaan kirjoihin ja yleensäkin painettuun sanaan. Korhola nosti Soinin tavoin Bernanosin Maalaispapin päiväkirjan itselleen tärkeäksi teokseksi, Häikiö puhui paljon kirjallisuuskritiikistä ja Melender lähinnä siitä miten hänestä tuli aikoinaan lukija.

Perjantain ohjelmaan tapahtumassa kuuluivat myös perinteinen vanhojen kirjojen huutokauppa ja konsertti. Huutokaupan meklaroi jo muutaman vuoden kokemuksella Petteri Leino. Konsertin nimi oli ”Keskustelevat runot – Kaj Chydeniuksen sävellyksiä”. Konsertti koostui Chydeniuksen sävellyksistä, joita lauloivat Taru Nyman, Minja Koski, Mikael Saari ja Jussi Chydenius. Mestari itse säesti ja toimi myös juontajana. Perjantai päättyi perinteiseen illanviettoon Hotelli Ellivuoressa, jossa myös palkittiin useita Vanhan kirjallisuuden päivien yhteistyökumppaneita.

Lauantaina järjestettiin totuttuun malliin lasten omat kirjapäivät. Kati Solastien vetämässä tilaisuuteen kuului aikuisten valehtelukisa ”Kuka puhuu parhaiten palturia” ja Satu Sopasen ja Tuttiorkesterin musiikkihetki ”Laulukarnevaalit”. Palturin puhumisessa kilpailivat edellisen vuoden mestari professori Jaakko Hämeen-Anttila, kirjailija Karo Hämäläinen, lastenmuusikko Satu Sopanen ja tutkija Annamari Arrakoski. Voiton valehtelussa vei tälläkin kertaa Jaakko Hämeen-Anttila.

Lauantain seminaareissa pohdittiin painetun kirjan asemaa sekä tietokirjalla vaikuttamista. Tietokirja.fi:n järjestämä tilaisuudessa ”Voiko tietokirjalla vaikuttaa” keskustelivat SKDL:n entiset puheenjohtajat ja monipuoliset kirjoittajat Ele Alenius ja Kalevi Kivistö. Yhdistyksen puheenjohtajan Leena Majander-Reenpään vetämässä tilaisuudessa ”Kirjan uudet vaatteet” keskustelivat johtaja Mikko Aarne, tutkija Annamari Arrakoski-Engardt, professori Kari Enqvist ja kirjailija Arno Kotro kirjan asemasta ja eri formaateista. Varsinkin Arno Kotro puolusti perinteistä kirjaa.

Ohjelmassa oli lauantaina myös – hieman kuin uusintana torstailta – Bibliofiilien Seura ry:n järjestämä ”Abckiriasta Mustaan orkideaan – 100 merkittävää tietokirjaa”, jossa professorit Joel Kuortti ja Outi Paloposti ja kirjailija Kaari Utrio esittelivät suomalaisen tietokirjallisuuden helmiä. Lauantaina kerrottiin myös kirjasta esineenä kirjahistorioitsija Anna Perälän johdolla tilaisuudessa ”Kirjaimia, kuvia, korukansia”. Paikallisväriä tapahtumaan antoi taas perinteinen Tyrvääläinen tryki. Tyrvääläinen tryki oli tällä kertaa lääketieteen ja lääkäreiden maailmassa: tilaisuudessa julkaistiin Mika Rautasen kirjoittama tyrvääläinen lääkärikirja Hullun paperit ja Kiikassa 1950-luvulla kunnanlääkärinä toiminut Arno Forsius muisteli lääkärinuransa alkua.

Tapahtumaan osallistui jälleen useita kymmeniä kirjakauppiaita ja esittelijöitä. Näyttelyitäkin oli perinteiseen tapaan. Erityisenä uutuutena vuonna 2014 oli Annikin Runofestivaalin Vanhan & uuden runouden klubi, jossa Mediateekissa Sylvään koulun 2. kerroksessa esiintyi suomalaisen runouden huippunimiä: J. K. Ihalainen, Pirkko Soininen, Ilpo Tiihonen ja Pekka Kejonen sekä basisti Teppo Hauta-aho. Formaatti osoittautui kiinnostavaksi, mutta tila pieneksi. Moni kuulija jäikin valitettavasti ulkopuolelle. Lisäksi Vanhan kirjallisuuden päivillä julkistettiin jo totutusti Tulenkantajat kirjallisuuspalkinnon raadin puheenjohtaja, joksi valittiin nyt kirjailija Leena Lehtolainen. 30. kertaa järjestetty Vanhan kirjallisuuden päivät osoitti olevansa edelleen vahvasti kirjan ja kirjallisuuden asialla.

Tuomas Rantala