Tapahtuma 2012

Raha

Vuonna 2012 Vanhan kirjallisuuden päivien teemana oli raha.  Tapahtumassa pohdittiin rahaa monelta kantilta. Mietittiin, miten raha vaikuttaa kirjallisuudessa, mikä on rahan merkitys kirjailijalle ja kustantajalle. Vastausta etsittiin myös kysymyksiin arvotetaanko kirjoja niiden kaupallisen menestyksen tai epäonnistumisen perusteella ja millainen on kirjan merkitys liike-elämässä hyvin menestyneille ihmisille.

Aiheeseen päästiin käsiksi jo tapahtuman avajaisissa, jossa perinteisen avajaisesitelmän piti pitkänlinjan talouspoliittinen vaikuttaja, Suomen pankin pääjohtaja ja entinen valtiovarainministeri Erkki Liikanen. Liikanen käsitteli puheessaan Anders Chydeniusta, J. V. Snellmania ja Adam Smithiä sekä nosti esiin näiden kirjoituksista löydettävät moraalifilosofiset aspektit. Liikanen totesikin, että ”Kannattaa lukea vanhoja kirjoja. Niistä saa perspektiiviä”. Toimittaja Timo Harakan puheen aiheena oli ”Yleisen varallisuuden luonto ja syyt 1859 ja 2012: vanhimpien suomenkielisten talouskirjojen opit euron kriisiin”. Harakka hauskuutti yleisöään siteeraamalla vanhoja taloustieteilijöitä ja heidän teoksiensa suomennoksia.  ”On parempi käyttää rahaa kuin antaa rahan käyttää meitä”, totesi Harakka esityksensä lopuksi. Vanhaan perinteiseen tapaan avajaistilaisuudessa suoritettiin myös palkitsemisia. Suomen tietokirjailijoiden Warelius-palkinnon sai avajaisissa historiantutkija emeritus-professori Heikki Ylikangas ansioistaan historian popularisoijana. Toinen Warelius-palkinto oli ojennettu jo edellisenä päivänä professori Pentti Huoviselle. Vuoden kirjatoukaksi nimettiin Turun kirjamessujen pitkäaikainen ohjelmapäällikkö Kari J. Kettula.

Rahaa käsiteltiin perjantaina ohjelmajohtaja Panu Rajalan vetämässä seminaarissa ”Raha ja sana.” Rahasta olivat puhumassa kirjailijat Karo Hämäläinen ja Taina Haahti sekä filosofian maisteri Anna Baijars. Kaikki kolme esitelmöitsijää sopivat hyvin puhumaan rahasta: heidän kokemuksensa aiheesta ovat monipuolisia. Karo Hämälainen työskentelee Arvopaperi-lehden toimittajana ja on julkaissut finanssimaailmaan sijoittuvan trillerin Erottaja, Taina Haahti on kansainvälisen rahoitusalan asiantuntija ja Anna Baijars pitkäaikainen kustannusalan vaikuttaja. Hämäläisen otsikkona oli ”Pelon valta, ahneuden voima - sijoittajat romaanisankareina” kun taas Haahden esitelmän aihe oli ”Näkymättömänä läsnä”, jossa hän esitteli kirjailijoita, joiden teoksissa raha ja talous ovat merkittävässä asemassa. Anna Baijars puhui otsikolla ”Rahaa sanasta, sana rahasta”.

Perjantaina järjestettiin myös ”Elämäni tietokirjat” -tilaisuus, jossa tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen haastatteli kansanedustaja Tuija Braxia. Brax oli valinnut monipuolisen valikoiman tietokirjoja, jotka olivat häneen vaikuttaneet. Niitä olivat K. J. Ståhlbergin väitöskirja, Jonas Ekbladin ja Börje Wallinin Gastens hemliga handbok, Heikki Ylikankaan Mennyt meissä ja Kaisa Pajasen, Mikko Soulannon sekä Erik Sikkin Suomenlahti – alkumerestä nykymereksi.

Tapahtuman perjantaiseen ohjelmaan kuuluivat perinteisesti vanhojen kirjojen huutokauppa ja konsertti.  Huutokaupan meklaroi tällä kertaa Petteri Leino, kun aikaisemmin meklarina oli yleensä toiminut Anssi Arohonka. Sylvään juhlasalissa järjestetyssä Polkuja-konserttissa Heikki Sarmanto ja Juki Välipakka tulkitsivat Eino Leinon runoja, jotka Sarmanto oli säveltänyt. Perjantai päättyi ehtoohuveihin hotelli Ellivuoressa, jossa kuultiin otteita Polkuja-konsertista. Ehtoohuveissa testattiin taas myös kirjojen ystävien tietoutta Anssi Arohongan perinteisessä tietokilpailussa.

Lapsia ei Vanhan kirjallisuuden päivillä unohdettu tänäkään vuonna, vaan lauantaina heti aamupäivällä Sylvään auditoriossa järjestettiin lasten omat kirjapäivät. Tällä kertaa lapsia olivat viihdyttämässä ja kirjallisiin maailmoihin viemässä musikaalisen ja tarinallisen iloittelun kautta lastenkirjailija Anja Erämaja, pianisti-säveltäjä Tuija Rantalainen ja vahtikoira Veikko. Esityksen nimi oli Vahtikoiran vapaapäivä. Lisäksi esiintyi lastenmusiikkiyhtye Orffit.

Raha nostettiin esiin lauantaina peräti neljässä seminaarissa. Päivän aloitti juhlasalissa järjestetty seminaari ”Nousukkaita, keinottelijoita ja rehellisiä liikemiehiä”. Seminaarissa puhumassa olivat emeritusprofessori Pekka Pesonen, tohtori Pekka Tarkka ja tohtori Sari Kivistö. Professori Pesonen puhui rahasta Honoré de Balzacin, Charles Dickensin ja Fjodor Dostojevskin tuotannoissa. Pekka Tarkka käsitteli rahaa Paavo Haavikon, Eeva Joenpellon ja Joel Lehtosen kirjoissa kun taas Sari Kivistö puhui rahasta kotimaisessa satiirisessa kirjallisuudessa. Yleisön yllätykseksi seminaariin kuulijaksi saapui myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Toinen seminaari, jossa lauantaina käsiteltiin rahaa, oli Tietokirja.fi:n järjestämä ”Kirjalliset liikemiehet”. Jukka-Pekka Pietiäisen vetämässä seminaarissa olikin puhumassa kokeneita, kustannusmaailmaa tuntevia nimiä: toimitusjohtaja Jaana Airaksinen, kustannusalan historiaan perehtynyt Kai Häggman ja kustantaja Touko Siltala. Panelistit keskustelivat niin omista lukukokemuksistaan kuin kustannusalasta.

Paikallisväriä tapahtumaan saatiin Tyrvääläisen Trykin järjestämässä tyrvääläisessä talousseminaarissa ”Raha, tyä ja onni.” Juontajana toimi kustannusliike Warelian monitoimimies Marko Vesterbacka. Tyrvääläisessä talousseminaarissa esitelmöi teologian tohtori, kauppatieteiden maisteri Matti Kankaanniemi ja häntä kommentoimassa oli Sastamalan yrittäjien puheenjohtaja Samuli Suonpää. Samassa tilaisuudessa esiteltiin myös kaksi uutuuskirjaa, Armi Hohkon kirjoittama ”Pläsin sotareissu” ja Vesterbackan toimittama ”Istu kiiruummaks aikaa”. Lauantain neljännen seminaarin aiheena oli ”Flopit ja bestsellerit”. Seminaarissa keskustelua veti Jarmo Papinniemi ja keskustelemassa olivat kirjailijat Raija Oranen, Virpi Hämeen-Anttila, Jussi Lähde ja kustannustoimittaja Mikko Aarne. Keskusteltiin muun muassa siitä miten yleisölle pitää kirjoittaa, pitääkö kirjailijoiden näkyä sosiaalisessa mediassa ja säilyvätkö kirjat.

28. kerran järjestetyille Vanhan kirjallisuuden päiville saapui hyvin yleisöä. Tapahtuman teema osoittautui monipuoliseksi ja ajankohtaiseksi, kuten seminaarit jo osoittivat. Seminaarien lisäksi raha nousi esille myös Heikki Kiljanderin ex libris näyttelyssä ja Bibliofiilien Seuran numismatiikka-aiheisessa kirjanäyttelyssä.

Erikoista huomiota vuonna 2012 herätti Tasavallan presidentin ja hänen puolisonsa yllätysvierailu kirjapäiville. Sinänsä asiaa ei tarvitse kummastella, sillä onhan tapahtumassa aikaisemminkin nähty presidentillisiä vieraita. Nykyisellekin presidenttiparille tapahtuma oli tuttu jo entuudestaan. Tasavallan presidentti on käynyt puhumassa tapahtuman avajaisissa vuonna 2008 ollessaan eduskunnan puhemiehenä. Hänen puolisonsa Jenni Haukio on kirjallisuuden ammattilaisena vieraillut tapahtumassa useita kertoja. Vaikka vierailu oli yksityinen, osoitti se kuitenkin omalta osaltaan, että Vanhan kirjallisuuden päiviä arvostetaan.

Ytimekkäitä aiheita
2010-luvun alussa Vanhan kirjallisuuden päivien teemoiksi on valittu aiheita, jotka ovat olleet lyhyitä ja ytimekkäitä. Aiheet ovat aina olleet riskinottoja, mutta ainakin subjektiivisesti tarkasteltuna teemat ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Kävijämäärä näyttää vakiintuneen 15 000 ja 20 000 kävijän välimaastoon. Lähestyessään neljättä vuosikymmentään Suomen vanhin vanhaan kirjallisuuteen keskittyvä tapahtuma näyttää olevan edelleen olevan voimissaan: tunnelmaa ja kävijöitä riittää.

Tuomas Rantala