Waltari

Vanhan kirjallisuuden päivillä on oltu – tapahtuman nimestä huolimatta – monta kertaa myös ajan hermolla. Vuonna 2008  vietettiin Mika Waltarin 100-vuotisjuhlaa, ja 27.–28.6. järjestettyjen Vanhan kirjallisuuden päivien teemaksi valittiin Mika Waltari. Waltarin teokset ovat jatkuvasti olleet kirjapäivien kysytyimpien joukossa. Juhlavuosi toi Waltarin pääteemaksi myös seminaareihin.

Päivien ohjelmajohtajaksikin valittiin tohtori Panu Rajala, jonka kirjoittama Waltarin elämäkerta ilmestyi syksyllä 2008.

Päivien avajaiset käynnisti István Világin johtama Vammalan Puhallinorkesteri. Päivät avasi perinteiseen tapaan yhdistyksen puheenjohtaja, professori Jukka Sarjala. Kaupungin tervehdyksen päiville toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Välimäki. Avajaisissa julkistettiin Tyyni Tuulion nuoruusajan kirjeenvaihtoa sisältävä teos, jonka teoksen toimittaja Irma Koskinen esitteli.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö kertoi vanhan kirjallisuuden löydöistään. Vuoden kirjatoukan kunnian sai sotahistoriallisen kirjallisuuden harrastaja Petteri Leino. Juhlavuoden kunniaksimyös Mika Waltari -seura toi tilaisuuteen oman tervehdyksensä, sen esitti seuran puheenjohtaja Anssi Arohonka. Samassa yhteydessä julkistettiin myös Mika Waltari -seuran vuosikirja Illusioni 2008. Filosofian maisteri Olli Nurminen pakinoi otsikolla ”Kaksi krenatööriä: Mika Waltari ja Armas J. Pulla”. Waltari ja Pullahan tekivät yhteistyötä salanimellä Kapteeni Leo Rainio.

Mika Waltaria käsiteltiin päivien aikana kahdessa eri seminaarissa. Perjantaina seminaarissa ”Valta ja Waltari” pohdittiin Waltarin merkitystä sekä hänen teostensa valtasuhteita. Seminaarin puheenjohtajana toimi Vanhan kirjallisuuden päivien tuore ohjelmajohtaja, tohtori Panu Rajala.

Entinen pääministeri, Mika Waltari -juhlavuoden valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipponen puhui aiheesta Minä, valta ja Waltari. Professori Jyrki Nummi puolestaan esitelmöi Mika Waltarista ja suomalaisesta kirjallisuudentutkimuksesta otsikolla Vieras mies tuli taloon. Kääntäjä Piret Saluri puhui Waltarista ja hänen tuotannostaan virolaisin silmin. Sanan valtaa ja Waltaria käsitteli Markku Envall. Lopuksi Waltarin poliittisuutta ja vaikutusvaltaa aikansa lukijoihin käsitteli seminaarin puheenjohtaja Panu Rajala. Lauantaina oli vuorossa seminaari ”Waltari innoittajana”. Tämän seminaarin puheenjohtajana toimi päätoimittaja Jarmo Papinniemi. Aiheesta ”Kuinka löysin Waltariharvinaisuuksia” oli puhumassa kirjojen kerääjä, rovasti Ari Suutarla. Kirjailija Jukka Parkkinen puhui otsikolla ”Waltarin suljettu huone”. Elokuvaohjaaja Matti Kassila kertoi siitä, miten Waltarin Komisario Palmu -dekkarit ovat olleet hänen elokuviensa innoittajina

Waltariin painottuvien seminaarien lisäksi päivillä oli kaksi muuta seminaaria. Perjantaina Suomen Tietokirjailijat järjesti seminaarin Tietokirja.fi. Tilaisuudessa kouluneuvos Kirsi Mäkinen puhui siitä, miten hänestä tuli tietokirjailija, ja filosofian maisteri Risto Nikuesitteli suomalaisia tietokirjailijoita. Seminaarissa oli myös keskustelu aiheesta ”Faktan ja fiktion rajalla”, vetäjänä Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen ja keskustelijoina Minna Lindgren, Kirsti Manninen ja Jyrki Nummi. Lauantaina oli Bibliofiilien Seuran järjestämä seminaari ”Historia kirjallisuudessa”. Professori Tarmo Kunnas pohti omassa esitelmässään historiallisen romaanin ja todellisuuden suhdetta ja teatterinjohtaja Heini Tola puhui historiallisesta aiheesta näyttämöllä. Kirjailija Kaari Utrio kertoi yleisölle kokemuksistaanhistoriallisten romaanien kirjoittajana.

Lapset ja nuoret oli jälleen huomioitu päivien ohjelmassa. Lasten kirjapäivien ohjelmaan kuului Waltarin innoittamana esitys ”Kieku ja Kaiku seikkailevat jälleen”. Kirjailijavieras Eppu Nuotio sai lapset innokkaina mukaan ohjelmaan. Tämän lisäksi Lasten kirjapäivillä oli musiikkiesitys Oi joi joi. Rudolf Koivun ystävät ry:n järjestämä lasten kirjahuutokauppa, meklarina Anssi Arohonka, päätti tämänosan ohjelmasta.

Kirjallisuuspäivillä järjestettiin jo toisen kerran kirjallisuuskerhojen ja lukupiirien tapaaminen. Tilaisuuden juonsi kouluneuvos Kirsti Mäkinen ja lukupiiriensä toiminnasta kertoivat Liisa Ikonen Kouvolasta sekä Meri Kaarre Kurusta. Kirjailija, kriitikko Suvi Ahola kertoi lukupiirejä koskevasta tutkimushankkeestaan. Yleisö osallistui innokkaasti keskusteluun.

Waltari-teema oli saatu mukaan myös päivien näyttelyihin. Juhlasalissa esiteltiin Waltarin tuotantoon pohjautuvien elokuvien julisteita sekä Waltarin teosten käännöksiä. Heikki Kiljanderin ex libris -näyttelyssä esiteltiin Waltarin ja hänen elämäänsä liittyneiden henkilöiden kirjanomistajamerkkejä. Bibliofiilien Seuran näyttelyssä oli historiallisia romaaneita. Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma oli pyhitetty Waltarille ja hänen aikalaisilleen. Yleisöllä oli mahdollisuus toivoa runoja Mika Waltarilta, Lauri Viljaselta, Katri Valalta, Olavi Paavolaiselta ja Uuno Kailaalta. Tilaisuuden juonsi Päivi Istala ja runoja esittivät Seela Sella ja Veikko Honkanen. Kirjatoukkain ehtoohuveissa, jotka järjestettiin Ellivuoressa, Seela Sella ja Veikko Honkanen esittivät Waltarin tarinoita. Tietokilpailukin oli tällä kertaa Waltari-aiheinen.