Nauru

Teeman valinta johtui pitkälti siitä, että aikaisemmin ei ollut järjestetty mitään vastaavaa ja nauru sekä huumori koettiin ajankohtaisiksi aiheiksi. Teemaa perusteli ohjelmavaliokunnan puheenjohtaja, kouluneuvos Kirsti Mäkinen seuraavasti: ”Nauru yhdistää, harva meistä nauraa yksin. Nauru vapauttaa, siksi se on niin tarpeen ja siksi se on niin vaarallista. Nauru on yllättävän usein sidoksissa aikaan ja paikkaan: miksi nauraisimme meille vieraan työpaikan kommelluksille. Miten käy neuvostovitseille 2000-luvulla, jos koko aikakausi etääntyy tuntemattomaksi? Naurun tyylilaji on herkkä ajan vivahteille. Millaisia tabuja sikiää, kun tosikkomaisesti tulkitut uskonnot ja tasa-arvon vaatimukset alkavat hallita julkista keskustelua? Saako suomalaiselle naiselle nauraa? Entä maahanmuuttajille?

Nauru on nyt ajankohtainen aihe. On opittu stand up -komiikkaa, television keskusteluohjelmissa pohditaan huumorin olemusta, ja jopauuden Runouden vuosikirjan teemana on nauru. Viime vuonna pohdittiin pitkään naurun rajoja, kun pilapiirrokset alkoivat muuttua vaarallisiksi. Nyt onkin tärkeää puhua eikä vaieta”

Perinteisessä avajaistilaisuudessa oli nyt myös juontaja, kirjailija Juhani Salokannel. Varsinaisen avauksen suoritti tälläkin kertaa yhdistyksen puheenjohtaja, professori Jukka Sarjala. 100 vuotta juhlivan Vammalan kaupungin tervehdyksen toi kirjapäivien avajaisiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Andersson – siviiliammatiltaan Vanhan kirjallisuuden päivien fyysisen järjestämispaikan Sylvään koulun rehtori. Totuttuun tapaan avajaistilaisuudessa saatiin kuulla myös vanhan kirjallisuuden löydöistä. Tällä kertaa tämän esitelmän piti kirjailija Antti Tuuri. Outi Paloposki julkisti suomennoskirjallisuuden historian Agricolasta alkaen. Tietokirjailijoiden Warelius-palkinto myönnettiin luomuviljelijä ja toimittaja Ulla Lehtoselle. Vuoden kirjatoukaksi valittiin turkulainen Pekka Uotila. Uotilan harrastuksiin kuului erityisesti sarjakuvien kerääminen. Avajaisiin toi terveisensä myös Mämmilä-sarjakuvan piirtäjä Tarmo Koivisto.

Avajaisten jälkeen oli vuorossa päivien ensimmäinen seminaari ”Naurun paikka”. Kirjailija Panu Rajalan vetämässä seminaarissa oli monta nimekästä esiintyjää. Alivaltiosihteeristä tutun Pasi Heikuran otsikkona oli radio-ohjelmaa mukaillen ”Aristoteleen kantapään tervehdys”. Professori Seppo Knuuttilan kansanhuumoria käsittelevän esitelmän otsikkona oli ”Totta toinen puoli”. Monista antiikki-aiheisista kirjoista tuttu kääntäjä-kirjailija Arto Kivimäki käsitteli esityksessään antiikin naurua ja huumoria. Professori Jaakko Hämeen-Anttilan esitelmän aiheena oli Pyhä Nauru. Poliittisesta naurusta puhui ulkoasiainministeriön erikoistutkija, tohtori Ilmari Susiluoto. Nauru-teemalla jatkettiin myös lauantaina. Silloin järjestettiin seminaari ”Naurun arvoiset”, puheenjohtajana päätoimittaja Jarmo Papinniemi. Naisen naurusta puhui Kaarina Hazard, joka tituleerasi itseään akateemiseksi sekatyöläiseksi. Kirjailija Petri Tamminen puhui vastaavasti miehen naurusta. Professori Yrjö Varpio, joka oli julkaissut Väinö Linnasta massiivisen elämäkerran vuonna 2006, kertoi Linnan naurusta otsikolla ”Mille Väinö Linna nauroi”. Tietokirjailija Tuomas Marjamäki kertoi suomalaisen huumorintajun historiasta elokuvissa ja televisiossa.

Myös lapset oli otettu huomioon. Vanhan kirjallisuuden päivillä järjestettiin taas Lasten omat kirjapäivät, juontajina Anna, Sara ja Kati Solastie. Tervetuliaismusiikkia esitti monitaiteilija, pianotrubaduuri V-P Bäckman. Tapahtumaan oli saatu myös nimekkäät kirjailijavieraat, Tatun ja Patun tekijät Aino Havukainen ja Sami Toivonen (Pariskunta muutti sittemmin Vammalaan Mauri Kunnaksen vanhaan kotitaloon, ja he myös voittivat Finlandia Junior -palkinnon). Haiharan nukketeatteri esitti näytelmän Hiiri kissalla räätälinä. Samaan tapahtumaan oli lisätty vielä loppuhuipennukseksi lasten kirjahuutokauppa, jossa meklarina toimi monien muiden huutokauppojen tapaan Anssi Arohonka.

Bibliofiilien Seura järjesti pakinaseminaarin, jossa pakinoita esiteltiin ja niistä keskusteltiin. Professori Jukka Sarjala kertoi Ollin pakinoista otsikolla ”Eturientolan erikoisuuskirjeenvaihturin tiedonanturoita”. Pasi Puupponen käsitteli omassa esitelmässään Aapelia eli isäänsä Simo Puupposta, otsikkona oli ”Onnen pipanoita – Aapelin hyvän tuulen voima”. Olipa paikalle saatu pakinoitsija Bisquit eli Seppo Ahti. Näyttelijät Seela Sella ja Veikko Honkanen lukivat pakinanäytteitä.

Vanhan kirjallisuuden päivillä otettiin myös askel uuteen. Tapahtuman aikana järjestettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten lukupiirien tapaaminen. Tilaisuus kokosi Sylvään auditorion täyteen väkeä eri puolilta Suomea. Lukupiirien tapaamisesta on tarkoitus tehdä perinne. Tässä ensimmäisessä tapaamisessa olivat puhumassa lukupiirien toiminnasta kirjailija Riina Katajavuori, opiskelija Heidi Laine ja Sahalahdelta kyläaktiivi, lääkäri Suvi Puronen. Myös innostunut yleisö sai kertoa kokemuksistaan ja näkemyksistään. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelmavaliokunnan puheenjohtaja, kouluneuvos Kirsti Mäkinen. Tilaisuus noteerattiin lehdistössä jo ennen tapahtumaa.

Vanhan kirjallisuuden päivät 2019

Päivä(t)

:

H(s)

:

Minuutti(a)

:

Second(s)