Lappi, Kaarlo Sarkia ja Lasse Heikkilä

Lappi on aina kiehtonut suomalaisia ja muualtakin tulleita. Vuonna 2002 Lappi oli myös Vanhan kirjallisuuden päivien teemana. Teeman valintaan olivat vaikuttaneet toiminnanjohtaja Ilpo Tiitisen mukaan sekä kauppiaat että yleisö 1. Lapin lisäksi aiheeksi oli valittu satakuntalaiset runoilijat Kaarlo Sarkia ja Lasse Heikkilä. Heille oli omistettu poikkeuksellisesti myös oma päivänsä, sunnuntai, joka oli nimetty sata vuotta sitten syntyneen Sarkian kunniaksi Kaarlo Sarkia -päiväksi. Näin vuoden 2002 Vanhan kirjallisuuden päivät olivat poikkeuksellisesti kolmipäiväiset, ne järjestettiin 28.–30.6.2002.

Kahtena ensimmäisenä päivänä kirjapäivillä keskityttiin Lappiin. Päivät avasi Lapin läänin maaherra Hannele Pokka. Kirjailija Arto Paasilinna – itse lappilaislähtöinen – puhui avajasissa Lapin erityispiirteistä. Suomen tietokirjailijoiden Warelius-palkinto luovutettiin tamperelaiselle dosentti Mikko Lehtoselle. Vuoden kirjatoukkaa ei tällä kertaa nimetty. Avajaisissa julkistettiin taas kirja. Tällä kertaa se oli keskiaikainen nuottikokoelma Graduale Aboense, jonka oli toimittanut Ilkka Taito ja kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lapille oli omistettu kolme seminaaria, joissa teemaa lähestyttiin erilaisista näkökulmista. Ensimmäisessä seminaarissa aiheena olivat Lapista kirjoittaneet kirjailijat. Arkistonjohtaja Pekka Laaksonen esitelmöi Samuli Paulaharjusta, joka tallensi teoksiinsa merkittävällä tavalla lappilaista ja peräpohjalaista kansanperinnettä. A.E. Järvisestä, tunnetusta eräkirjailijasta ja Lapin tuntijasta, puhui dosentti Tere Vadén. Jukka Parkkinen käsitteli omassa esitelmässään kirjailija Yrjö Kokkoa, joka toimiessaan Muonion kunnaneläinlääkärinä alkoi kirjoittaa Lappi-aiheisia kirjoja.

Lauantaina seminaareissa puhuttiin teemoista, joita Lappi on tarjonnut kirjailijoille. Ensimmäisessä seminaarissa käsiteltiin Lapin sotaa, ulkomaalaisten Lappia ja pohjoisten kansojen samanismia. Näistä aiheista olivat puhumassa toimittaja Vesa Karonen, tohtori Marja Itkonen-Kaila ja akatemiaprofessori Anna-Leena Siikala. Saman päivän toisessa seminaarissa aiheena olivat puolestaan Petsamo, Lapin matkat sekä lestadiolaisuus. Bibliofiilien Seuran Kirjankerääjän ABC -kurssilla erikoistutkija Raija Majamaa kertoi Lönnrotin ja Castrénin Lapin retkistä ja dosentti Ervo Vesterinen Lönnrotista ja lääkinnän historian varhaisista teoksista. Lisäksi asiantuntijat vastailivat yleisön esittämiin kysymyksiin.

Maria Laukan kokoama kirjankuvitusnäyttelyn nimenä oli Satujen Lappi. Perinteisessä Heikki Kiljanderin ex libris -näyttelyssä oli tällä kertaa esillä Lappi-aiheisia kirjanomistajamerkkejä. Lappia esiteltiin myös johtaja Ilkka Paateron kokoelmista rakennetussa näyttelyssä sekä Lapin lumoa nuorten kirjoissa -näyttelyssä. Lapin lisäksi näyttelyissä pääsi esille myös 200 vuotta täyttävä Elias Lönnrot, jolle oli omistettu kaksikin näyttelyä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ”Siinä vasta mies – Elias Lönnrot 200 vuotta” oli varsinainen juhlanäyttely, jonka lisäksi Bibliofiilien Seura esitteli omassa näyttelyssään Lönnrotin ensipainoksia. Bibliofiileillä oli vielä oma näyttelynsä juhlistamassa 60-vuotiasta Bibliophilos-lehteä.

Satakuntalaiset lyyrikot, Sarkia ja Heikkilä eivät olleet saaneet kirjapäiville näyttelyä, mutta muuten heitä esiteltiin moninaisin tavoin. Perinteisessä Tämän runon haluaisin kuulla -tilaisuudessa yleisö sai toivoa runoja Kaarlo Sarkian tuotannosta. Runoja olivat esittämässä Jarmo Heikkinen ja Hannu Huuska. Sunnuntaina runoilijoihin keskityttiinkin sitten kokonaan. Päivän aikana järjestettiin kaksi seminaaria, joista toinen oli omistettu Kaarlo Sarkialle ja toinen Lasse Heikkilälle. Sarkia-seminaarissa professori Panu Rajala esitelmöi Kaarlo Sarkian elämästä ja professori Auli Viikari puolestaan hänen runoistaan. Lasse Heikkilälle omistetussa seminaarissa olivat mukana runoilijan leski, teatterineuvos Ritva Heikkilä, kirjailija Lassi Nummi sekä Heikkilän elämäkerran kirjoittaja, dosentti Osmo Pekonen, jonka biografia Heikkilästä oli julkaistu Vanhan kirjallisuuden päivillä.