Huomentuulet – Eino Leino ja Itämeren piiri

Suomalaisen runouden suurmies Eino Leino valikoitui vuoden 2003 Vanhan kirjallisuuden päivien teemaksi, sillä samana vuonna oli kulunut 125 vuotta Leinon syntymästä. Leinon lisäksi 27.–28.6.2003 järjestetyillä päivillä teemana oli Baltia, sillä Leinolla oli huomattavia yhteyksiä alueen kirjallisiin piireihin. Tiedetään hänen eräässä vaiheessa hakeneen jopa Viron kansalaisuutta. Lisäksi mukaan haluttiin ottaa Suomen ja muidenkin Itämeren maiden kohtaloihin suuresti vaikuttanut Pietarin kaupunki, joka nyt täytti 300 vuotta. Vanhan kirjallisuuden päivien otsikoksi tuli näin Huomentuulet – Eino Leino ja Itämeren piiri.

Avajaistilaisuus oli perinteisen arvokas. Avauksen suoritti eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, joka oli vieraillut kirjapäivillä useasti aikaisemminkin. Vammalan kaupungin tervehdyksen esitti tuore kansanedustaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arto Satonen. Avajaistilaisuudessa päästiin jo itse aiheeseen, sillä kirjailija Anna Zigure, entinen Latvian Helsingin suurlähettiläs, puhui aiheesta Baltia – Suomen silta Eurooppaan. Tilaisuuden toisen esitelmän piti Suomen kirjallisuus-ja kustannuselämän pitkäaikainen vaikuttaja, professori Heikki A. Reenpää, jonka esitelmän aiheena oli ”Itineraria” Fennica –vierasmaalaisten matkat Suomessa. Perinteiseen tapaan avajaisissa luovutettiin myös Suomen tietokirjailijoiden Warelius-palkinto, jonka sai tällä kertaa tähtitieteilijä Heikki Oja. Ojan ansioiksi mainittiin se, että hän on kirjoittanut ja toimittanut useita yleistajuisia tähtitieteen julkaisuja.

Vuoden 2003 kirjapäivien ensimmäinen seminaari oli omistettu300 vuotta täyttävälle Pietarille. Ensimmäisenä esitelmöi Åbo Akademin yleisen historian professori Max Engman aiheesta Suomalaiset Pietarissa. Engman viimeisteli aiheesta kirjaa, Pietarinsuomalaiset, joka ilmestyi seuraavana vuonna. Venäjän kirjallisuuden professori Pekka Pesonen kertoi Pietarin kaupungin nousun ja tuhon myyteistä venäläisessä kirjallisuudessa esitelmässään Vajoaako ikuinen kaupunki suomalaiseen suohon?

Eino Leinoon päästiin Tämän runon haluaisin kuulla tilaisuudessa. Perinteiseen tapaan yleisö oli saanut toivoa runoja tietyiltä runoilijoilta. Nyt nämä runoilijat olivat Eino Leino ja L. Onerva. Runoja olivat lausumassa Rea Mauranen ja Tapani Perttu, ja runoilijat esitteli tohtori Maija Larmola. Lauantaina Leinolle oli omistettu oma seminaarinsa. Monesti Vanhan kirjallisuuden päivillä vieraillut professori Matti Klinge käsitteli esitelmässään Saarikoskea ja Leinoa. Tohtori Yrjö Larmolan esityksen aiheena oli Leino ja reunavaltiopolitiikka. Runoudesta Leinon jälkeen puhui runolija Ilpo Tiihonen. Myös Bibliofiilien Seuran järjestämä Kirjankerääjän ABC kurssi oli saatu nivottua päivien pääteemaan otsikolla Eino Leinon poluilla Suomessa ja Virossa. Kurssilla saatiin kuulla tutkija Rutt Hinrikuksen Ensimmäisen seminaarin oli Isänmaa: media, kieli ja kirjallisuus. esitys Eino Leinon ajasta Virossa ja intendentti Leena Ahtola-Moorhousen esitys Nuoren Suomen kirjataiteesta Eino Leinon,Aino Kallaksen ja L. Onervan ensipainoksissa.

Pääosa Vanhan kirjallisuuden päivien näyttelyistä keskittyi tällä kertaa jollakin tapaa Baltiaan tai Eino Leinoon. Baltiaa käsittelevissä näyttelyissä esille pääsivät niin Viron kansalliseepos Kalevipoeg kuin Viron kirjataiteen kilpailun vuoden 2002 voittajat. Päivien teemaan liittyivät myös Bibliofiilien Seuran näyttely Eino Leinon, Aino Kallaksen ja L. Onervan teosten ensipainoksista sekä Heikki Kiljanderin ex libris -näyttely, johon nyt oli koottu ex libriksiä Itämeren piiristä. Lisäksi näytteillä oli vierasmaalaisten matkakirjoja Heikki A. Reenpään kokoelmista sekä julisteita WSOY:n arkistosta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura puolestaan esitteli Kansanrunousarkistoaan.