Tulenkantajat

Vaikka Suomessa on merkittäviä kirjailijoita, merkittäviä kirjallisia liikkeitä ei ole jostain syystä ollut kovinkaan monta. Yksi näistä liikkeistä oli Tulenkantajat. Tätä ryhmää haluttiin muistaa myös Vanhan kirjallisuuden päivillä, ja niinpä vuoden 2001 teemaksi valikoitui Tulenkantajat. Tulenkantajia jäljitettiin Vammalassa 29.–30.6.2001.

Perinteiseen tapaan Vanhan kirjallisuuden päivien avaus suoritettiin Sylvään juhlasalissa. Yhdistyksen puheenjohtajan, professori Juhani Lokin esitettyä tervehdyksensä tapahtuman avasi Tasavallan Presidentin puoliso valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi. Avajaisesitelmän piti puolestaan Tulenkantajia tutkinut professori Kerttu Saarenheimo, jonka Elina Vaaraa käsittelevä elämäkerta julkaistiin samassa tilaisuudessa. Suomen tietokirjailijoiden Warelius-palkinto luovutettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran erikoistutkijalle Raija Majamaalle pitkäaikaisesta tietokirjallisuuden parissa tehdystä työstä. Tutkija Anna Perälä sai puolestaan Vuoden kirjatoukan arvonimen, ja peruskoululaisille järjestetyn kirjoituskilpailun palkinnon sai runoillaan lahtelainen Emma Saure. Tilaisuudessa kuultiin myös Vammalan kaupungin tervehdys, jonka esitti Kirjainstituutin projektijohtaja Marja-Liisa Rönkkö.

Päivien seminaarit käsittelivät Tulenkantajia. Perjantain seminaarissa ääneen pääsivättohtori Kari Mäkinen. Teatteria tutkinut Koski käsitteli esitelmässään Tulenkantajien ja teatterin suhdetta. Panu Rajalalla aiheena oli Mika Waltari maailmanpalon dramaatikkona, hän käsitteli Mika Waltaria ja sotaa. Turun piispaksi sittemmin valitun Mäkisen otsikkona oli ”Olavi Paavolainen – kirkonvihollinen?”. Lauantain seminaarissa aiheen käsittely jatkui. Professori Matti Klinge puhui Mika Waltarista ja Ranskasta, tohtori Kimmo Sarje kysyi esitelmässään, Tulenkantajatko modernin löysivät, ja professori Ilmo Louhimo puhui kerääjän Waltarista. Bibliofiilien Seuran seminaarissa nimenä oli Kirjankerääjän seikkailu. Tilaisuudessa pohdittiin kirjankerääjän ja kirjallisuudentutkijan näkökulmaa. Kysymyksiä olivat pohtimassa kirjailija, filosofian tohtori Markku Envall sekä dosentti Ervo Vesterinen.

Seminaariesitelmien lisäksi myös suuri osa muusta ohjelmasta oli kytketty Tulenkantajiin. Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmassa oli mahdollisuus kuulla Tulenkantajiin kuuluneiden Katri Valan ja Elina Vaaran runoja. Runoja olivat tulkitsemassa Marja Packalen ja Emilia Pokkinen. Lisäksi monet näyttelytkin kertoivat Tulenkantajista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistosta oli saatu esille Uuno Kailaan käsikirjoituksia. Nuorimpana tulenkantajana pidettyä Mika Waltaria esiteltiin kahdessa näyttelyssä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkiston Mika Waltari – the Human Voice -näyttelyssä ja Mika Waltari-seuran Tuttu ja tuntematon Waltari -näyttelyssä. Bibliofiilien Seura esitteli Tulenkantajien ensipainoksia. Myös Heikki Kiljanderin ex libris -näyttelyyn oli koottu Tulenkantajiin liittyviä kirjanomistajamerkkejä. Kirjallisuudentutkimusta ja sen historiaa esiteltiin näyttelyssä ”Tieteestä elämys – professorit ja kirjallisuus. Kirjallisuudentutkimusta H.G. Porthanista Leena Kirstinään”. Maria Laukan kokoamassa näyttelyssä olivat esillä Hannu Hyrskeen kirjankuvitukset.