Kirja kielillä

Vanhan kirjallisuuden päivillä haluttiin ottaa huomioon kirjojen käännöstyön merkitys ja valittiin vuoden 1996 kirjallisuuspäivien teemaksi ”Kirja kielillä”. Teemansa mukaisesti tapahtumassa, joka järjestettiin 28.–29.6., esiteltiin käännöskirjallisuuden vaiheita sekä kääntäjien työtä ja merkitystä.

Kirjallisuuspäivien avajaisissa tehtiin merkittävä kulttuuriteko, kun tapahtuman avannut opetusministeri Olli-Pekka Heinonen julkaisi samalla Suomen kansallisbibliografia 1488-1700 -teoksen. Puheessaan ministeri Heinonen mainitsi, että Suomesta puuttuu vielä kirjamuseo, jossa esiteltäisiin kirjan kehitystä ja kirjapainotaidon muutosta. Avajaisissa ei vielä puhuttu varsinaisesta käännöskirjallisuudesta. Helsingin yliopiston ylikirjastonhoitaja, professori Esko Häkli kertoi kansallisbibliografian pitkästä taipaleesta, filosofian lisensiaatti Jarl Hellemann kertoi Tammen Keltaisen kirjaston syntyprosessista ja kirjailija Erno Paasilinna vanhan kirjallisuuden löydöistään. Samassa tilaisuudessa luovutettiin myös tietokirjailijoiden Warelius-palkinto sekä julkistettiin vuoden kirjatoukka. Kirjatoukan arvonimen sai elokuvaneuvos Kari Uusitalo, Warelius-palkinto myönnettiin professori Auli Hakuliselle. Yleensä Warelius-palkinto oli jaettu Helsingissä, mutta nyt se haluttiin tuoda juurilleen 2, Antero Wareliuksen syntymäseuduille.

Seminaareissa kirjallisuutta ja kääntämistä käsiteltiin monista näkökulmista. Perjantain seminaarissa professori Raija Sollamo puhui vanhimmasta raamatunkäännöksestä Septuagintasta kirjailija Kai Nieminen kääntämisestä japanista suomeen ja tohtori Jukka Kemppinen aiheesta ”Miten ajatusmaailma siirtyy käännöksessä”.

Lauantaina aiheesta jatkettiin lisää. Silloin toimittaja Pekka Tarkka kertoi Pentti Saarikoskesta kääntäjänä, professori Auli Viikari kaksikielisestä Elmer Diktoniuksesta ja professori Tarmo Kunnas Arto Paasilinnan menestyksestä Ranskassa. Käännöskirjallisuutta esiteltiin myös yhdessä näyttelyssä.

Teemaan liittyvien seminaarien lisäksi päivillä oli myös perinteistä ja vakiintunutta ohjelmaa. Tämän runon haluaisin kuulla -tilaisuuden toiverunoilijoina olivat Aila Meriluoto ja Eeva Kilpi, ja runoja tulkitsivat näyttelijät Liisamaija Laaksonen ja Emilia Pokkinen. Heikki Kiljander oli koonnut totuttuun tapaan näyttelyn ex libris kokoelmastaan. Lapsille ja lapsenmielisille oli kirjapäivillä mielenkiintoista katseltavaa, sillä Voipaalan lastenkulttuurikeskuksen johtaja Maria Laukka oli koonnut näyttelyn ”Noitien Maa”, jossa oli esillä Rudolf Koivu -palkinnon saaneiden kuvittajien töitä aina 1940-luvulta alkaen 3. Kirjankerääjän ABC –kurssilla lauantaina Kari Rahiala kertoi kirjojen keräilemisen syistä.

Perjantaina illalla järjestettiin perinteiset Kirjatoukkain ehtoohuvit Ellivuoressa.