Suomi-kuva

Vuoden 1995 Vanhan kirjallisuuden päivillä teemana oli Suomikuva, jota esiteltiin mitä moninaisimmin tavoin. Pitkään Lontoossa asunut erikoistoimittaja Erkki Toivanen puhui avajaisissa aiheesta Suomi eurosilmin. Suomi-kuvaa käsittelivät myös kirjailija Paavo Rintalan ja runoilija Lassi Nummen esitykset, mutta hieman eri suunnalta kuin Toivanen. Rintalalla otsikkona oli ”Miten suomalainen katsoo Suomea” ja Nummella ”Nuoren kirjailijan sodanjälkeinen Suomi-kuva”. Suomi-kuvasta jatkettiin myös perjantai-iltapäivän kirjallisuusseminaarissa, jossa professori Timo Leisiö käsitteli Sibelius-kirjallisuuden Suomi-kuvaa, tohtori Allan Tiitta Topeliuksen Suomi-kuvaa ja urheilutoimittaja Raimo Häyrynen puolestaan Urheilukirjallisuuden Suomi-kuvaa.

Suomi-kuvaa käsiteltiin myös kahdessa lauantain kirjallisuusseminaarissa. Ensimmäisessä seminaarissa aiheena oli Suomi-kuva 1940- ja 1950-luvuilla. Esitelmöitsijöinä olivat kirjailija Albert Uustulnd kertomassa kirjailijan tunnelmista 1940- ja 1950-luvuilla, Katarina Eskola ja Satu Koskimies puhumassa päiväkirjojensa Suomi-kuvasta sekä vt. professori Touko Perko käsittelemässä Sotapropagandan Suomea. Toisessa seminaarissa liikuttiin hieman kansainvälisemmillä vesillä, sillä seminaarin otsikkona oli Ambomaalta Pietariin ja koko maailmaan. Tällöin käsiteltiin lähetyskenttien Suomi-kuvaa, venäläisten Suomi-kuvaa sekä suomalaisia maailmankirjallisuudessa. Esitelmöimässä olivat professorit Simo Heininen, Osmo Jussila ja Hannes Sihvo.

Näyttelyt keskittyivät taas pääasiallisesti päivien teemaan. Esillä oli niin sota-ajan lentolehtisiä, ambokirjallisuutta kuin maantieteen oppikirjojen Suomi-kuviakin. Kahden kirjankuvittajankin, Topi Vikstedtin ja Erkki Tantun, tuotantoa esiteltiin näyttelyin. Lähes alusta asti mukana olleella Heikki Kiljanderilla oli taas esiteltävänä upeita exlibriksiä, tällä kertaa teemana olivat kirjankuvittajien tekemät exlibrikset. Näyttelyiden ja seminaarien lisäksi tarjolla oli perinteiseen tapaan myös kirjamyyntiä, kirjahuutokauppa ja Kirjankerääjän ABC -kurssi. Kurssin vetivät Bibliofiilien Seuran puheenjohtaja, pääjohtaja Jukka Sarjala sekä tutkija Anna Perälä. Tämän runon haluaisin kuulla -tilaisuudessa lausuttiin tällä kertaa Ritva Ahosen, Eeva-Kaarina Volasen ja Jarmo Heikkisen voimin Eeva-Liisa Mannerin ja Lassi Nummen runoja.

Näillä Vanhan kirjallisuuden päivillä koettiin myös eräs huippuhetki. Tapahtuma sai vieraakseen ensimmäistä kertaa tasavallan presidentin. Presidentille oli esitetty kutsuja aiemminkin, mutta vasta nyt yhdennettoista päivät saivat tämän kunnian.Presidentti ja rouva Ahtisaari tutustuivat Vammalaan ja Vanhan kirjallisuuden päiville perjantaina osallistuen muun muassa Suomikuva -seminaariin. Kirjaostoksillekin presidenttipari ehti, ja presidentin matkaan tarttui ruotsalaisen Sven Hedinin kirja Elämäni tutkimusmatkailijana. Hissiepisodista huolimatta Vanhan kirjallisuuden päivät olivat presidenttiparille mieluinen elämys, vaikka presidenttipari kommentoikin kirjoille jääneen liian vähän aikaa.