Tapahtuma 1994
Konsti kauwan elää
”Konsti kauwan elää” oli otsikkona 1.-2.7.1994 järjestetyillä Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivillä. Kauan olivat kirjapäivät jo eläneetkin, sillä kyseisenä kesänä Vammalaan kokoonnuttiin jo kymmenennen kerran. Juhlallisen avauksen suoritti yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Lokki, ja avajaisesitelmän piti Suomen historiantutkimuksen grand old man, akateemikko Eino Jutikkala, joka pohti totuutta historiankirjoituksessa. Varsinaisina teemoina kirjapäivillä olivat tällä kertaa 150 vuotta täyttävä Minna Canth ja sananvapaus sekä kirjan ja elokuvan suhteet. Sananvapautta juhlittiin, koska paikkakunnan oma lehti Tyrvään Sanomat täytti kunniakkaat 100 vuotta. Juhlansa kunniaksi Tyrvään Sanomat perusti myös säätiön, jonka tarkoituksena oli tukea Vanhan kirjallisuuden päiviä. Vaikka teemat olivat vaihtuneet, ohjelma pysyi hyvin samankaltaisena kuin aikaisemminkin; päivillä oli niin kirjamyyntiä, näyttelyitä kuin seminaareja. Vuoden kirjatoukan arvonimen sai tällä kertaa Suomen Taideakatemian amanuenssi Leena Ahtola-Moorehouse.
Seminaarit kytkeytyivät päivien teemoihin. Sananvapautta käsiteltiin Tyrvään Sanomien 100-vuotisseminaarissa, jonne olikin saatu alan merkittäviä puhujia. Ministeri Max Jakobson käsitteli puheessaan mediavaltaa, dosentti Katarina Eskola miesten ja naisten sanoja sekä Aamulehden päätoimittaja Raimo Seppälä sananvapautta sanomalehden arjessa. Minna Canthin juhlaseminaarissa ”Teidän lakinne ja oikeutenne…” ääneen pääsivät naiset; apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen ja ylijohtaja Irmeli Niemi. Eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisenkin oli tarkoitus olla paikalla, mutta äkillisen esteen vuoksi hän ei voinut saapua. Varsinkin Koskinen toi esille sen, että Canth oli aikanaan oikeuksien esitaistelija 2. Kirjallisuutta ja elokuvaa käsittelivät puolestaan miehet. Kari Uusitalo puhui suomalaisista filmatisoinneista kautta aikojen, Panu Rajala Sillanpääfilmatisoinneista ja Matti Kassila kirjan muokkaamisesta elokuvaksi.
Näyttelyt oli koottu pääasiassa siten, että ne liittyivät tavalla tai toisella päivien teemoihin. Niissä esiteltiin niin satavuotiasta Tyrvään Sanomia, Minna Canthia ja suomalaisia filmatisointeja. Lisäksi päivillä esiteltiin kirjastolaitoksen 200-vuotisen juhlan kunniaksi Suomen yleisiä kirjastoja.
Totuttuun tapaan järjestettiin myös kirjahuutokauppa, jossa meklarina toimi Anssi Arohonka. Huippuhinta maksettiin tällä kertaa Mika Waltarin Riimikronkasta. Myös Vanhan kirjallisuuden päivien vakiokasvo Heikki Kiljander oli tullut taas Vammalaan esittelemään exlibris-kokoelmansa aarteita. Tällä kertaa näyttelyssä olivat esillä Lounais-Suomen ja Satakunnan alueen vaikuttajien kirjanomistajamerkit. Kymmenettä kertaa järjestettyjä Vanhan kirjallisuuden päiviäkään ei unohdettu, vaan merkkivuoden kunniaksi oli koottu näyttely, jossa esiteltiin muistoja vuosien varrelta. Ohjelmaan kuului myös Tämän runon haluaisin kuulla -tilaisuus, jossa tällä kertaa kuultiin toiverunoja Aale Tynniltä. Tynnin runoja olivat tulkitsemassa Eeva-Kaarina Volanen, Seela Sella ja Ritva Ahonen-Mäkelä. Suoran radioohjelman toimittivat jälleen Satu Koskimies ja Juha Virkkunen.