(ei teemaa)

Suomalainen painettu kirja vietti vuonna 500-vuotisjuhlaansa 1988. Vuonna 1488 painetun Missale Aboensen katsotaan olevan ensimmäinen Suomea varten julkaistu kirja. Tätä merkkivuotta juhlittiin moninaisin tapahtumin myös Vammalassa Vanhan kirjallisuuden päivillä 17.-18.6.1988. Ajankohta oli poikkeuksellisesti jo ennen juhannusta, sillä samana vuonna Vammalassa järjestettiin Evankeliumijuhla 88, jonka paikkana oli myös Sylvää ja ajankohta juhannuksen jälkeinen viikonloppu. Päivät avasi pääministeri Harri Holkeri. Pääministeri korosti avajaispuheessaan lukeneisuuden ja kirjan merkitystä. Vanhan kirjallisuuden päiviä hän kehui jopa käsitteeksi.

Juhlavuotena Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelma oli entistä monipuolisempaa. Esitelmissä oli otettu huomioon niin kansainvälisyys kuin lapset ja nuoretkin. Kansainvälisyyttä edustivat japanilaiset Sisu ja Midori Takahashi sekä virolaisen kirjallisuuden suurnimi Jaan Kross. Sisu Takahashi käsitteli esitelmässään japanilaisen tutustumista suomalaiseen kirjallisuuteen ja Midori Takahashi puolestaan suomalaista kirjallisuutta Japanissa kääntäjän silmin 2. Suomalaisia esitelmöitsijöitä olivat ensimmäisistä Suominimisistä kirjoista puhunut professori Matti Klinge ja kirjailija Antti Tuuri, joka puolestaan kertoi löydöistään vanhasta kirjallisuudesta.

Näyttelytkin olivat monipuolisia. Sylväällä näyttelyissä esiteltiin niin Suomi -matkakirjoja, lastenkirjallisuutta, kirjailijoiden ja lasten exlibriksiä, Mauri Kunnaksen kuvituksia kuin virolaista grafiikkaakin. Lisäksi Juhani Roininen ja Veikko Vaununmaajärjestivät kirjan käsinsidonnan työnäytöksiä. Kirjan 500-vuotista taivalta juhlittiin näyttelyllä ”Puusta kirjaksi”, jonka oli käsikirjoittanut Antti Tuuri. Tämä näyttely oli sitten esillä koko kesän. Vammalan uudessa kaupunginkirjastossa oli myös näyttelyitä, joissa esiteltiin muun muassa Fennica-kirjallisuuden harvinaisuuksia, suomalaista aapista ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden vaiheita. Vaikka kirjaston näyttelyt eivät virallisesti olleetkaan osa Vanhan kirjallisuuden päiviä, oli ne ajoitettu niin, että niihin oli kirjallisuuspäivien vieraiden mahdollista tutustua.

Esitelmien ja näyttelyiden lisäksi Vanhan kirjallisuuden päivillä tehtiin erittäin merkittävä kulttuuriteko, kun siellä julkaistiin uusintapainos Rietrik Polénin teoksesta Johdanto Suomen kirjallisuushistoriaan. Kyseessä oli ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja, ja tällä teolla Vanhan kirjallisuuden päivät halusi juhlistaa erityisesti suomalaisen kirjan 500 vuotisjuhlaa. Kirjan esitteli julkistamistilaisuudessa professori Pertti Virtaranta.

Kirjatoukkien ehtoohuvit korvattiin Musiikillisella kirjakabareella Ellivuoressa. Ohjelmassa oli pääasiassa tanssiesityksiä, mutta kirjallisuuttakaan ei unohdettu, sillä tilaisuuden juonsi kirjailija jakulttuurin moniottelija Jörn Donner, joka hauskuutti yleisöä niin,että kuuntelijat olivat tukehtua. Kai Linnilä – joka mainitsi olevansaikuinen stuntman – pakinoi illan aikana, koska alun perinesiintymään pyydetty pakinoitsija Origo ei päässyt paikalle.Esityksensä lopuksi Linnilä luovutti herra opetus ministeriönneuvos Sarjalalle leikkimielisen yhden miehen komiteansamietinnön siitä, miten nuoriso saataisiin lukemaan ja miten kirja eikuolisi. Tilaisuudessa jaettiin myös ensimmäisen kerran Kirjapöllö-patsas. Tämän Suomen Kirjakauppasäätiön myöntämän palkinnonsai Antti Prusi, jota säätiön edustaja Lasse Molin luonnehti ”kirjaviisaaksi”.

Suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhla järjestettiin sunnuntaina 19.6. varsinaisten kirjallisuuspäivien päätyttyä. Pääjuhlaa vietettiin Sylvään juhlasalissa, jossa tervehdyssanat esitti juhlatoimikunnan puheenjohtaja, suurlähettiläs Paul Gustafsson. Juhlan teemaksi oli valittu lasten ja nuorten kirjallisuus, joten juhlapuhujana oli kirjailija Kirsi Kunnas, joka kertoi löydöistään lastenkirjallisuudesta. Kunnaksen lisäksi professori Maija Lehtonen puhui lastenkirjallisuudesta arvojen välittäjänä. Musiikkia tilaisuudessa esittivät Mikko Alatalo, Aluskylän koulun kuoron oppilaat sekä Tampereen konservatorion oppilaat. Päivän erikoisohjelmaan kuuluivat myös Lastenteatteri Pienen Suomen esittämä näytelmä Tiikerin varjo ja Kaalisaaressa järjestetty Proosa-Rock -niminen konsertti esiintyjinään Mikko Alatalo ja Eppu Normaali. Konsertti ei kuitenkaan vetänyt väkeä odotetusti. Vammalan kirjastossa oli puolestaan esillä Lasten ja nuorten kirjallisuuden näyttely. Tosin joidenkin mielestä Vanhan kirjallisuuden päivillä ei ollut tarpeeksi huomioitu lapsia ja nuoria, varsinkaan juuri suomalaisen kirjan 500vuotisjuhlaan liittyen. Päiville olisi tahdottu enemmän lapsille ja nuorille kirjoittavia kirjailijoita.

Vuoden 1988 Vanhan kirjallisuuden päivät olivat poikkeuksellisen juhlavat. Tapahtuma sai esimerkiksi postilaitokselta oman erikoisleiman. Erikoisleimaa oli tosin haettu jo vuosien 1986 ja 1987 kirjallisuuspäiville, mutta silloin sitä ei ollut vielä myönnetty, koska tapahtumalta edellytettiin noin kymmentätuhatta osallistujaa. Tämän kerran jälkeen kirjallisuuspäivillä onkin ollut aina mahdollisuus leimauttaa postinsa erikoisleimalla. Turun ja Porin läänin taidetoimikuntakin huomioi kirjapäivät ja niiden merkityksen jo keväällä myöntämällä tapahtumalle vuoden 1987 taidepalkinnon. Päätöstään taidetoimikunta perusteli kesätapahtuman jatkuvalla kehittymisellä ja sillä, että se oli saanut lisää syvyyttä. Myös kirjallisuuspäivien aikaansaamaa keskustelua ja asennekasvatusta pidettiin tärkeänä kirjallisen ilmapiirin kannalta. Juhlavuoteen liittyen myönnettiin suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhlamitali Vanhan kirjallisuuden päivien syntyyn ratkaisevalla tavalla vaikuttaneille henkilöille. Tunnustuksen saivat museotoimenjohtaja Martti Helin, kansanedustaja Timo Roos, kirjakauppias Anssi Arohonka, professori Pertti Virtaranta, hallintojohtaja Osmo Paulasto, kirjastotoimen johtaja Terttu Vuori ja apulaiskaupunginsihteeri Hannu Nikkilä. Mitalit luovutettiin heille yhdistyksen vuosikokouksessa lokakuussa.