Tapahtuma 1993

Suomalainen aapinen, Aaro Hellaakoski ja Pertti Virtaranta

Vuoden 1993 Vanhan kirjallisuuden päivillä, jotka järjestettiin 2-3.7., yhtenä teemana oli suomalainen aapinen. Teeman valintaa oli helpottanut se, että kyseisenä vuonna vietettiin suomalaisen aapisen juhlavuotta: professori Niilo Ikolan mukaan Mikael Agricolan julkaisema ensimmäinen suomenkielinen aapinen Abckiria ilmestyi vuonna 1543.

Vanhan kirjallisuuden päivillä vietettiin siis kirjan 450-vuotisjuhlaa. Tämä näkyi niin esitelmissä kuin näyttelyissä. Toisena teemana oli suomalaisen modernismin uranuurtaja, runoilija Aaro Hellaakoski, jonka syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Hellaakoskea juhlittiin näyttelyllä ja seminaarilla, jossa tuotiin esille sekä runoilijan tuotanto että hänen suhteensa luontoon ja ympäristöön. Myöskään kirjapäivien vahva vaikuttaja ja tukija, akateemikko Pertti Virtaranta ei jäänyt paitsi huomiosta, sillä hän täytti keväällä 75 vuotta. Virtarannan kunniaksi kirjallisuuspäiville oli järjestetty näyttely, jossa esiteltiin akateemikon kirjallista tuotantoa, ja perjantaina 2.7. pidetyssä kirjallisuusseminaarissa julkistettiin Pertti Virtarannan juhlakirja Kynällä kylmällä – kädellä lämpimällä, ja professori Hannes Sihvo esitelmöi aiheesta ”Pertti Virtaranta kansallisena merkkimiehenä ja kareliaanina”.

Virtarannan lisäksi muitakin pääaiheita esiteltiin näyttelyin. Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutti oli koonnut päiville esiteltäväksi Aapiskirjallisuutta Agricolasta Aukusti Saloon ja meidän päiviimme. Näytteillä oli sata aapista 1500-luvulta aina 1980-luvulle asti 1. Aapista käsiteltiin näyttelyn lisäksi myös päivien avajaisesitelmässä sekä lauantain viimeisessä kirjallisuusseminaarissa, jossa muun muassa professori Simo Heininen puhui Agricolan aapisesta. Vaikka kirjallisuuspäivien pääteemat olivat hyvin suomalaisia, ei tapahtumassa unohdettu todella vanhaa kansainvälistä kirjallisuutta. Ilpo Tiitisen ja Anssi Arohongan kokoamassa näyttelyssä ”Antiikkia Suomessa ja suomeksi” esiteltiin laajasti kreikkalaisen ja roomalaisen antiikin kirjallisuuden suomennoksia ja mukaelmia. Antiikkiin painottui myös kirjallisuusseminaari, jossa kerrottiin niin kirjan varhaisvaiheista, antiikin luomistaruista kuin antiikin kirjallisuuden kääntämisestä. Puhujina olivat Jaakko Frösén, Saara Lilja ja Marja Itkonen-Kaila, kaikki alansa johtavia nimiä Suomessa.

Muuten ohjelma oli perinteistä ja hyväksi koettua. Bibliofiilien Seura järjesti totuttuun tapaansa Kirjankeräilyn ABC -kurssin, jossa perehdyttiin kirjankeräilyn peruskysymyksiin. Samoin kirjapäivillä oli kaksi kirjahuutokauppaa, joista toinen painottui tällä kertaa lastenkirjoihin. Suosittuihin perinteisiin kuului myös Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma, jossa kuultiin yleisön toiverunoja nimekkäiden esiintyjien lausumina. Tällä kertaa lausujina olivat Eeva-Kaarina Volanen, Tarja-Tuulikki Tarsala, Lasse Pöysti ja Juhani Niemelä. Hellaakosken juhlavuoden kunniaksi kaikki runot olivat hänen tuotannostaan. Vuoden tauon jälkeen järjestettiin myös perinteinen illanvietto Ellivuoressa, nyt nimellä Kirjatoukkain Ehtoo, jonka juonsi kirjallisuusalan moniottelija, tohtori Panu Rajala. Kaiken tämän lisäksi tapahtuman yhteydessä palkittiin vuoden antikvariaattiasiakas. Kunnian sai Ilmo Louhimo, joka oli kerännyt huikeat määrät dekkareita. Louhimo totesi, että kaikkein vaikeinta on kirjahimon hillintä.