Valamon luostarin kirja-aarteet

Kesän 1992 kirjallisuuspäivillä oli tarjottavanaan jotain aivan ennennäkemätöntä, sillä Vammalassa esiteltiin tuolloin Valamon luostarin kirja-aarteita. Tämä oli aivan poikkeuksellista, sillä koskaan aiemmin luostari ei ollut lainannut vanhoja kirjojaan julkisesti nähtäville. Ainutlaatuinen tapaus herätti huomiota mediassa jo kuukausia ennen kirjallisuuspäiviä. Myös Valamon luostarin silloinen johtaja, arkkimandriitta Panteleimon – nykyinen Oulun metropoliitta – vieraili Vammalassa jo maaliskuussa tutustumassa paikkoihin. Hän totesi kirjallisuuspäiville pääsemisen olevan Valamolle suuri kunnia 1. Itse asiassa 26.–27.6.1992 pidetyn tapahtuman valmistelut oli aloitettu oikeastaan jo kaksi vuotta aikaisemmin Vanhan kirjallisuuden päivien vieraillessa Valamossa tutustumassa sen kirja-aarteisiin. Valmistelu otti kuitenkin aikansa, ja vasta kaksi vuotta vierailun jälkeen tavoite Valamo-aiheisesta näyttelystä toteutui.

Valamon luostarin aarteita esiteltiinkin sitten arvokkaassa näyttelyssä ”Valamon kirjan vaiheita”, jossa oli näytteillä muun muassa muistelukirjoja, jumalanpalveluskirjoja, pyhien elämäkertoja ja hengellisiä opetuskirjoituksia aina 1700-luvulta alkaen. Näyttelyä varten laadittiin myös upea luettelo, jossa näyttelyä ja sen taustaa esiteltiin 2. Näyttelyn lisäksi ortodoksisuus ja karjalaisuus näkyivät myös perjantain kirjallisuusseminaarissa. Seminaarissa arkkimandriitta Panteleimon käsitteli kirjan historiaa Valamossa ja Laila Hietamies kirjojensa karjalaisuutta. Illan ohjelmakaan ei ollut aivan perinteinen, sillä Ellivuoren illanistujaisten sijaan kirkkoherra Osmo Ojansivu ja arkkimandriitta Panteleimon toimittivat yhdessä ekumeenisen ehtoollisjumalanpalveluksen Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa.

Lauantaina järjestettiin peräti kolme tapahtumaa, lastenkirjallisuusseminaari, kaksi muuta kirjallisuusseminaaria sekä Kirjankeräilyn ABC -kurssi. Lastenkirjallisuusseminaarissa puhuivat tunnettu lastenkirjailija Jukka Parkkinen ja tutkija Leena Kirstinä. Kirjankeräilyn kurssilla puolestaan dosentti Markus Brummer-Korvenkontio kertoi lastenkirjojen keräilystä, maisteri Terttu-Elina Kalaja E.J. Ellilästä ja Bibliophilos-lehden viidestä vuosikymmenestä ja virolainen tutkija Uno Liivaku kirjasta ja lukijasta Virossa 1918-1940. Kirjallisuusseminaareissa kuultiin totuttuun tapaan monipuolisia esitelmiä. Tavaksi tulleen mukaan kerrottiin vanhan kirjallisuuden löydöistä – sen teki nyt Veijo Meri. Muita puhujia olivat kirjasta Tsekkoslovakiassa kertonut tohtori Marketa Hejkalova, elämäkerrasta esitelmöinyt toimittaja Marja Niiniluoto, ajankohtaisesta Baltiasta puhunut suurlähettiläs Anna Zigure sekä professori Sven Hirn, joka puhui sirkuksesta kirjallisuutena.

Valamon aarteiden ja esitelmien lisäksi paikalle veti väkeä Vammalan oma poika Mauri Kunnas, jonka teos Koirien Kalevala julkaistiin kirjallisuuspäivien yhteydessä. Kirja julkaistiin myös toiselta seutukunnan kuvittajamestarilta Rudolf Koivulta, jonka kuvittamasta ja Yrjö Jylhän kirjoittamasta kuvakirjasta Meidän pihan urheilijat oli otettu uusintapainos. Kyseinen teos oli aikoinaan laadittu juhlistamaan vuoden 1932 kesäolympialaisia Los Angelesissa ja talviolympialaisia Lake Placidissa. Kunnaksen ja Koivun lisäksi paikallista väriä tarjosi Kaarlo Sarkian runoihin tällä kertaa keskittynyt Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma. Syynä Sarkian esilläoloon oli ennen muuta runoilijan 90-vuotisjuhla. Lausujina runotilaisuudessa olivat Eeva-Kaarina Volanen, Lasse Pöysti, Jarmo Heikkinen ja Hannu Huuska. Sarkiaa esiteltiin myös runoilijan nimikkoseuran kokoamassa juhlanäyttelyssä.