Tapahtuma 2004

Isänmaa

Vuonna 2004 oli toisen runoilijan juhla antamassa aiheen Vanhan kirjallisuuden päivien pääteemaan. Isänmaan runoilijan Johan Ludvig Runebergin oli kulunut 200 vuotta, minkä vuoksi 2.-3.7. järjestettyjen 20. Vanhan kirjallisuuden päivien  teemaksi valittiin Isänmaa. Vanhan kirjallisuuden päivien avauksen suoritti tyrvääläislähtöinen Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio. Raivion jälkeen puheenvuoron sai pääministeri Matti Vanhanen, joka kertoi kirjallisuus-löydöistään. Mairittelipa hän vammalalaisia tiedoilla, joita oli löytänyt 1930-luvun Isosta Tietosanakirjasta. Avajaisissa julkistettiin teos Runeberg, aikamme sankari sekä emeritus professori Unto Salon Sastamalan esihistoria. Toimittaja Pirjo Silverin kirjoittama Kirkon rakentajat –teos kertoo Tyrvään Pyhän Olavin kirkon jälleenrakennuksesta ja jälleenrakentajista. Warelius-palkinto annettiin kahdelle henkilölle. Jakamalla kaksi palkintoa tietokirjailijat halusivat juhlistaa Warelius-palkinnon 20 vuotisjuhlaa. Toisen palkinnoista sai kouluneuvos Lauri Viljanmaa ja toisen professori emerita Elina Haavio-Mannila.

Ensimmäisen seminaarin oli Isänmaa: media, kieli ja kirjallisuus. Seminaarin puheenjohtajana toimi dosentti Mikko Lahtinen. Teemaa olivat saapuneet pohtimaan Kielitoimiston johtaja Pirjo Hiidenmaa, päätoimittaja Tapani Ruokanen ja professori Jyrki Nummi. Hiidenmaa pohti omassa esityksessään sitä, onko kielellä isänmaata. Ruokanen pohti median vaikutusmahdollisuuksia ja Nummi kahta kansalliskirjailijaamme Väinö Linnaa ja Runebergia. Tilaisuudessa julkaistiin professori Raimo Seppälän kirjoittama teos Karkun Pirunvuoresta. Isänmaahan liittyvillä aiheilla jatkettiin seuraavanakin päivänä. Bibliofiilien Seura järjesti oman seminaarinsa ”Miten kansakunta syntyy”. Seminaarin puheenjohtajana toimi professori Jukka Sarjala, Vanhan kirjallisuuden päivien uusi puheenjohtaja ja Bibliofiilien Seuran puheenjohtaja. Puhujina seminaarissa olivat professorit Seppo Knuuttila ja Pekka Laaksonen. Knuuttila käsitteli Kalevalaa ja Laaksonen kansanrunoudentutkija Eero Salmelaista ( Erik Rudbeckia).

Isänmaa oli aiheena vielä kahdessa seminaarissa. Toisessa naiset puhuivat kirjailijan isänmaasta ja toisessa miehet isänmaan määrittelijöistä. Kirjailijan isänmaa -seminaarissa puheenvuoron käyttivät kirjailijat Laila Hietamies, Sirpa Kähkönen, Leena Lander ja Mari Mörö. Seminaarin puheenjohtajana toimi Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelmavaliokunnan puheenjohtaja, kouluneuvos Kirsti Mäkinen. Isänmaan määrittelijöitä -seminaarissa puhetta ohjasi professori Panu Rajala. Puhujiksi oli saatu professori Aulis Aarnio, kriitikko Vesa Karonen ja kirjailija Hannu Raittila. Aarnio käsitteli esitelmässään Suomen muuttumista rajamaasta isänmaaksi. Vesa Karosella aiheena oli Isänmaa ja herrat sodassa. Hän käsitteli suomalaista sotakirjallisuutta ja sen suhdetta isänmaahan. Hannu Raittilalla otsikkona oli Kotimaa, synnyinmaa.

Myös näyttelyt keskittyivät käsittelemään isänmaata eri näkökulmista. Perinteisessä Heikki Kiljanderin ex libris -näyttelyssä esiteltiin isänmaata kirjanomistajamerkeissä. Voipaalan taidekeskuksen näyttelyssä oli Adam Korpakin isänmaa-aiheisia kuvituspiirroksia ja -maalauksia aiheesta isänmaa. Bibliofiilien Seuran näyttelyssä oli sota-ajan teoksia ja omistuksia. 200 vuotta täyttävää J.L. Runebergiäkin esittelevän näyttelyn oli järjestänyt Helsingin yliopiston kirjasto. Perinteiseen ohjelmaan kuuluivat lisäksi kirjahuutokauppa sekä Tämän runon haluaisin kuulla tilaisuus. Runojen ystävien oli tänä vuonna mahdollisuus toivoa runoja Einari Vuorelalta ja Ilpo Tiihoselta. Lausujina toimivat näyttelijät Sinikka Sokka ja Pertti Sveholm. Perinteiset Kirjatoukkain ehtoohuvit järjestettiin Ellivuoressa. Ohjelmasta vastasivat toiminnanjohtaja Ilpo Tiitinen, runoilija Ilpo Tiihonen sekä runojakin lausumassa olleet näyttelijät Sinikka Sokka ja Pertti Sveholm.