Tapahtuma 2005
Kohti modernia
Vuonna 2005 tämä tuli todeksi kun kirjapäivien teemaksi oli valittu ”Kohti modernia”. Nyt keskityttiin 1950-luvun modernismiin suomalaisessa kirjallisuudessa. Tähän aikakauteen kuuluivat muun muassa runoilijat Aaro Hellaakoski, Eeva-Liisa Manner, Aila Meriluoto, P. Mustapää, Aale Tynni ja Lauri Viita. Näitä runoilijoita ja muita aikakauden kirjailijoita käsiteltiin 1.-2.7.2005 järjestetyssä tapahtumassa.
Vanhan kirjallisuuden päivät sai uuden toiminnanjohtajan, kun pitkään tapahtuman järjestelyissä mukana ollut Johanna Paajanen (nyk. Kurkikangas) astui Ilpo Tiitisen tilalle.
Avajaiset käynnisti tällä kertaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, professori Jukka Sarjala. Tervehdyksensä Vanhan kirjallisuuden päiville toi Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala. Perinteisen Löytöjäni vanhasta kirjallisuudesta -Erkki Tuomioja. Neljä vuotta aiemmin kuolleelta Jouko Tyyriltä julkaistiin postuumisti kokoelma Kohtaamisia, johon oli koottu hänen lehtiin kirjoittmiaan kolumneja ja muita kirjoituksia. Kirjan oli toimittanut Pekka Tarkka. Samassa tilaisuudessa julkistettiin myös toimittaja Pekka Kilpisen teos Kuninkaantiellä kerrottua, johon oli koottu matkailijoiden kertomuksia 1700-luvulta. Suomen tietokirjailijoiden Warelius-palkinto myönnettiin Vanhan kirjallisuuden päivien entiselle puheenjohtajalle, professori Juhani Lokille. Vuoden kirjatoukan arvon sai päivät avannut Jukka Sarjala.
Päivien ensimmäisen seminaarin otsikkona oli 50-luvun suomalainen modernismi. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi dosentti Mikko Lahtinen. Modernin käsitettä oli tullut avaamaa professori Mikko Lehtonen esitelmässään ”Mitä on moderni?” Professori Risto Turunen käsitteli proosan modernismia 1950-luvun Suomessa. Dosentti Kai Häggman kertoi 1950-luvusta kustantajan näkökulmasta. Seuraavan seminaarin otsikkona oli ”Minun 50lukuni”. Tässä tilaisuudessa puheenjohtajana toimi dosentti Tellervo Krogerus. Nokian Siurosta kotoisin oleva kirjailija Seppo Ahti pohti aihetta ”Moderni Nokia?”. Kirjailija Matti Mäkelällä oli otsikkona ”Harmaa torppa ja dieselin tuoksu”. Seminaariin oli saatu haastateltavaksi myös 1950-luvun runoilijoihin kuuluva Kirsi Kunnas.
Seuraavana päivänä jatkettiin modernin 1950-luvun pohtimista. Lauantain ohjelmaan kuului mielenkiintoinen Murroksen presidentit kirjailijoina -seminaari. Tämän seminaarin puheenjohtajana toimi tohtori Lasse Lehtinen. Puhujina olivat toimittaja Aarno ”Loka” Laitinen ja professori Laura Kolbe. Laitinen käsitteli J.K. Paasikiveä kirjailijana ja Kolbe puhui Urho Kekkosen kirjallisesta toiminnasta. Presidenttien jälkeen oli populaarin 50-luvun vuoro. Seminaarin puheenjohtajana toimi Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelmavaliokunnan puheenjohtaja Kirsti Mäkinen. Aiheina olivat niin kirjailijat, radio kuin elokuvanäyttelijätkin. Professori Panu Rajala käsitteli omassa esitelmässään kahta 50-luvun suosituinta kirjailijaa, Mika Waltaria ja Väinö Linnaa. 50-luvun radio oli professori Olli Alhon aiheena hänen esitelmässään ”Tyyntä myrskyn edellä”. Dosentti Anu Koivusen esityksessä ”Isän vanha ja uusi?” teemana olivat 50-luvun naisnäyttelijät. Tilaisuudessa esitettiin myös elokuvanäytteitä.
Päivien teema ei rajoittunut vain seminaariesitelmiin. 50-lukuun ja suomalaiseen modernismiin päästiin perehtymään myös näyttelyissä ja Tämän runon haluaisin kuulla tilaisuudessa. Yleisöllä oli nyt mahdollisuus kuulla runoja monelta 50-luvun runoilijalta. Esimerkkinä Eeva-Liisa Manner, Aila Meriluoto, Lauri Viita ja P. Mustapää. Runoja olivat lausumassa näyttelijät Seela Sella ja Tom Wentzel. Ennen lausuntaa professori Leena Kirstinä esitteli runoilijat. Näyttelyissä esiteltiin tänä vuonna kirjanomistajamerkkejä Heikki Kiljanderin kokoelmista, Bibliofiilien Seuran näyttelyssä oli tyttökirjaklassikoita, Suomen Kirjainstituutti esitteli puolestaan kirjojen kansien kultausta. Tällä kertaa Bibliofiilien Seura ei järjestänyt perinteisesti ohjelmaan kuulunutta Kirjankerääjän ABC -kurssia, vaan nyt tarjolla oli Kirjankerääjän seminaari.
Jukka Sarjalan vetämässä seminaarissa käsiteltiin lähinnä nuorten kirjallisuutta.