Tapahtuma 2006
Impivaara.fi
Vuoden 2006 Vanhan kirjallisuuden päivien otsikoksi valikoitui impivaara.fi. Otsikko oli puhutteleva, siinä yhdistyi sekä vanha että moderni. Teemaa pohjusti ohjelmavaliokunnan puheenjohtaja Kirsti Mäkinen seuraavasti: ”Impivaara on suomalaisen kirjallisuuden komein onnela-mielikuva:rauhan kammio, missä metsä penikoitaan suojelee. Impivaara on jokäsite, suomalaisen kulttuurin kuuluisa metafora. Sen voi heittääkeskusteluun siinä missä muutkin suomalaisuuden symbolit,lenkkimakkaran, hiihtokilpailun ja kaipuun saunan lauteille.”
30.6.–1.7.2006 järjestettyjen Vanhan kirjallisuuden päivien teemana tarkoituksena oli ravistella Impivaara-mielikuvia ja pohdiskella nykyaikaa sekä historiaa kansallisuuden, kielen ja urheilun näkökulmia.
Vanhan kirjallisuuden päivien avauksen suoritti yhdistyksen puheenjohtaja, professori Jukka Sarjala, ja sen jälkeen tervehdyksensä esitti Vammalan kaupunginjohtaja Paavo Salli. Ministeri Elisabeth Rehn kertoi vanhan kirjallisuuden löydöistään. Varsinaiseen teemaan päästiin runoilija Heli Laaksosen puheenvuorossa ”Impivaaran puolustus”. TietokirjailijoidenWarelius-palkinto ojennettiin tällä kertaa kasvatustieteen professori Kari Uusikylälle hänen ansioistaan lahjakkuuteen ja luovuuteen liittyvien kirjojen julkaisijana. Vuoden kirjatoukaksi valittiin insinööri Tapani Pitkänen. Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat ry julkaisivat Vanhan kirjallisuuden hintaoppaan. Samassa tilaisuudessa avattiin myös Suomen Kirjainstituutin näyttely ”Kirja kotona”.
Päivien ensimmäinen seminaari oli otsikoltaan ”impivaara.fi”. Seminaarissa puhujina olivat professori Seppo Knuuttila, dosentti Tere Vadén ja kirjailija Tapio Koivukari. Professori Knuuttilan aiheena olivat suomalaisten symbolit, dosentti Vadénilla ”Korpi kaupungissa”, ja kirjailija Koivukari käsitteli impivaaroja suomalaisessa kirjallisuudessa. Nettirunoutta esittelivät jota Teemu Manninen ja Karri Kokko. Perjantain toisessa seminaarissa käsiteltiin kieltä ja sen muutosta, otsikkona oli ”Kieli muuttuu toiseksi”. Professori Pirkko Nuolijärvi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta puhui otsikolla ”Kielet liikkeessä kaiken aikaa”. Tarton yliopiston lehtori, tutkija Janne Saarikivi puhui menneisyydestämme kielessä. Ilkka Malmbergin otsikkona oli ”Mä ja mun kielet”. Ranya Paasonen puhui kirjailijan omasta äänestä. Lauantaina seminaarin otsikkona oli ”Niskavuori - Pariisi”. Puheenjohtajana toimi kirjailija Juhani Salokannel. Mielenkiintoisen esitelmän maalaamisen ja kertomisen samanaikaisuudesta piti taiteilija Hannu Väisänen, joka sittemmin voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kirjailija Kjell Westö, tuleva Finlandia-palkittu hänkin, puhui kirjailijasta kahdessa kielessä. Kulttuurijohtaja Pekka Timonen kertoi kulttuurielämän eroista Suomessa ja Unkarissa esitelmässään ”Kulttuuripainia
Budapestissa ja Helsingissä”. Suomalaisuuden klassikolla Niskavuorella oli seminaarissa myös oma näkyvä osansa, sillä dosentti Anu Koivunen esitelmöi aiheesta ”Hyvät, pahat ja rumat eli mitä arvoja Niskavuorella?”, ja esitti näytteitä Niskavuori-elokuvista.
Perinteisen runoillan otsikkona oli nyt Tämän murrerunon haluaisin kuulla. Yleisöllä oli mahdollisuus toivoa runoja Heli Laaksoselta ja Kalle Väänäseltä. Poikkeuksellisesti runoja oli lausumassa tällä kertaa myös yksi runoilijoista eli Heli Laaksonen. Toisena lausujana oli Seppo Kolehmainen. Runotilaisuuden lisäksi perinteiseen ohjelmaan kuului myös kirjahuutokauppa, jossa meklarina oli tuttuun tapaan Anssi Arohonka. Lauantaina järjestettiin ensi kertaa Lasten omat kirjapäivät, kirjailijavieraina olivat Sinikka ja Tiina Nopola. Lisäksi lapsille oli tarjolla nukketeatteria, Marras Workshop esitti perinteisen sadun Saapasjalkakissa. Samassa yhteydessä järjestettiin myös lasten kirjahuutokauppa, jossa meklarina oli Anssi Arohonka.
Bibliofiilien Seuran seminaarissa keskityttiin urheiluun, sillä otsikoksi oli valittu ”Hyvä Suomi! Urheilukirjallisuuden koko kuva.” Seminaarin puheenjohtajana toimi kirjailija, europarlamentaarikko Lasse Lehtinen. Urheilukirjailijoista Vaasan Jaakkoosta Tahko Pihkalaan puhui kirjailija Antero Raevuori, itsekin urheilukirjojen, muun muassa Paavo Nurmen elämäkerran tekijä. Urheilevista kirjailijoista kertoi Jukka Sarjala ja toi esiin monta mielenkiintoista yksityiskohtaa. Tohtori Erkki Vettenniemen otsikkona oli ”Kylähullut kilpasilla”, hän kertoi varhaisesta suomalaisesta urheilufiktiosta. Voimistelunopettaja Arto Pasanen puhui urheilukirjojen keräämisestä.