Lyriikka, dekkarit ja kirjasensuuri

Vuoden 1990 Vanhan kirjallisuuden päivillä käsiteltiin lyriikkaa ja dekkareita sekä kirjasensuuria. Lyriikan ottaminen aiheeksi johtui Kantelettaren juhlavuodesta, lisäksi Suomen dekkariseuralla oli tapaamisensa Vammalassa. Paikallisiakaan merkkimiehiä ei unohdettu tapahtumassa. Eräällä tapaa kirjallisuuspäivien epävirallisina teemahenkilöinä olivat tyrvääläiset juuret omaavat Akseli Gallen-Kallela ja Rudolf Koivu. Koivua juhlittiin siksi, että hänen syntymästään oli kulunut tasan 100 vuotta. Kirjapäivien johdossa oli uusi henkilö, eduskunnan puhemies Kalevi Sorsa. Hänet oli valittu puheenjohtajaksi suurlähettiläs Paul Gustafssonin jälkeen.

Päivien ohjelman anti oli taas monipuolinen. Avauksen suoritti yhdistyksen puheenjohtaja, puhemies Kalevi Sorsa. Perjantaina auditoriossa järjestetyssä tilaisuudessa käsiteltiin dekkarikirjallisuutta. Nuori Reijo Mäki kertoi kirjojensa synnystä ja käsitteli varsin tarkasti etenkin Jussi Vareksen hahmon muotoutumista. Ääneen pääsivät myös dosentti Liisi Huhtala aiheenaan Vilho Helasen dekkarit ja apulaisprofessori Ilmo Louhimo, joka kertoi dekkarien keräilystä harrastuksena. Toista teemaa, lyriikkaa, käsiteltiin kansanrunoudesta lähtien. Professori Väinö Kaukonen esitelmöi Elias Lönnrotin Kantelettaresta. Uudempaa lyriikkaa käsittelivät puolestaan Maija Larmolan esitelmä P. Mustapäästä ja Kerttu Saarenheimon esitelmä Tulenkantajista. Runoilija Lassi Nummen esitystä vanhan kirjallisuuden löydöistä kiitettiin vauhdikkaaksi ja humoristiseksi.

Sensuuria käsiteltiin kolmessa melko erilaisessa esitelmässä. Eero Saarenheimo kertoi Sensuurista ja itsesensuurista eli siitä, miten Suomen kuva on näkynyt Giuseppe Acerbin kirjoituksissa. Eino Leinon kanavia sensuurin ohitse käsitteli Yrjö Larmola. Agnar Myklen romaanin Laulu punaisesta rubiinista vaiheista Suomessa kertoi kirjan julkaissut Caius Kajanti. Aikoinaan Kajanti joutui kirjan kustantajana sensuurin hampaisiin ja Myklen kirja polttouuniin. Kajanti kertoi kirjapäivillä, kuinka kirjaa poltettiin oikeuden päätöksellä konepistoolein varustautuneiden poliisien vartioimana Rauma-Repolan höyryvoimalaitoksen uunissa kaikkiaan 5000 kappaletta ja kuinka Helsingin Sanomissa julkaistiin 21 arvovaltaisen henkilön allekirjoittama vetoomus kirjan takavarikoimiseksi. Kyseessä oli siis todellinen kirjakohu.

Näyttelyt olivat teemojen mukaisia. Dekkareita oli esillä Ilmo Louhimon kokoelmista, Ritva Haapanen toi näytille Rudolf Koivu kokoelmansa, Kai Ekholm oli koonnut esille kiellettyjä kirjoja ja Akseli Gallen-Kallelan taidetta esiteltiin museonhoitaja Esko Pietilän kokoamassa näyttelyssä. Lisäksi Heikki Kiljander oli tuonut näytille ex libriksiä 1900-luvun alkuvuosilta. Vammalan kaupunginkirjastossa esiteltiin Kantelettaren kokoajan Elias Lönnrotin elämänvaiheita 7. Tapahtumassa julkaistiin myös Akseli GallenKalle-lasta ja hänen kasvuvuosistaan Tyrväässä kertova kirja Loputon lapsuus, jonka oli kirjoittanut Pirkko Hämäläinen-Forslund. Perinteiden mukaisesti kirjallisuuspäivien ohjelmaan kuuluivat myös kirjahuutokaupat, joissa kalleimmaksi kirjaksi nousi tällä kertaa Armas J. Pullan salanimellä kapteeni Leo Rainio kirjoittama teos Lempeä korvanleikkaaja, josta maksettiin kaikkiaan 600 markkaa.