Oikeutta ja kohtuutta Vanhan kirjallisuuden päivillä
Vuonna 2019 Vanhan kirjallisuuden päiviä viettiin 35:n kerran. Kesäkuun lopussa järjestetyn tapahtuman teemaksi oli valikoitunut ”Oikeus ja kohtuus”. Jo totuttuun tapaan monipuolisesta ohjelmasta vastasi Touko Siltalan johtama ohjelmavaliokunta.
Viralliset avajaiset järjestettiin taas perinteiseen tapaan perjantaina, mutta jo torstaina tapahtumaan oli otettu varaslähtö, kun näyttelijä Markus Järvenpää esitti lyhennelmän monologiesityksestä Rikos ja rangaistus Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa järjestetyssä ennakkotilaisuudessa. Lisäksi torstaina oli runsaasti erilaista kirjapäiviin kytkeytyvää off-ohjelmaa, kuten Laiturikahvilassa laulukoulu Preston toimesta järjestetty Tangopaneeli, jossa keskustelua johdatteli Ilkka Nykänen. Panelisteina olivat Jukka-Pekka Palviainen, kuva- ja teatteritaiteilija Kati Juurikka ja muusikko Hannu Sepponen. Samana torstai-iltana järjestettiin Tyrvään pappilan amfiteatterissa monologinäytelmän Abraham Braxin kunnia. Olavi Toivolan kirjaan perustuva ja Jarkko Mäkipään tulkitsema monologinäytelmä osoittautui menestykseksi.
Perjantain avajaiset käynnistyivät Suomi 100 -puhallinorkesterin soittaessa teemaa tv-sarjasta Hercule Poirot. Tilaisuuden juontajana oli Karo Hämäläinen, joka oli juontanut myös vuosien 2017 ja 2018 avajaiset. Hämäläinen totesi, että nykymaailmassa kohtuus ei ollut kovin korkeassa kurssissa, vaan että ihmiset tavoittelivat kaikkea överiä. Tapahtuman virallisen avauksen suoritti totuttuun tapaan yhdistyksen puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää, joka lainasi puheessaan 1500-luvun ruotsalaista oikeusoppinutta ja pappia Olaus Petriä ja hänen ohjettaan siitä että ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan”. Majander puhui muutenkin kaiken kohtuullisuuden puolesta ja kaikkea ääriajattelua vastaan, sillä se vaarantaa käsityksen oikeudesta. Sastamalan kaupungin tervehdyksen avajaistilaisuuteen toi konsernilakimies Katja Arve-Salonen. Oikeushammaslääkäri Helena Ranta pohti omassa puheenvuorossaan anteeksiantoa.
Vakiintuneeseen tapaan avajaisiin sisältyi myöskin palkitsemisia. Antikvaariset kirjakauppiaat palkitsivat vuoden kirjatoukkana tällä kertaa Timo Laakson, joka on kerännyt huomattavan
kokoelman taideteollisuutta ja designiä käsittelevää kirjallisuutta. Suomen tietokirjailijat palkitsivat Warelius-palkinnollaan puolestaan Suomen historian professorin Markku Kuisman ja tietokirjailija, opetusneuvos Teuvo Nybergin hänen ansioistaan biologian ja maantiedon oppikirjojen laatijana. Avajaistilaisuuden päätti Sinikka Nopolan kepeä pakina, joka oli otsikoitu ”Maailman kohtuullisin kansa” Hersyvää naurua kuultiin yleisön joukosta, kun Nopola luki listaa niistä lauseista, joilla häntä oli ohjeistettu nuorena.
Avajaisten jälkeisen monipuolisen ohjelman käynnisti juhlasalissa järjestetty Elämäni tietokirjat –tilaisuus, jossa Suomen Tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen haastatteli historioitsija Mirkka Lappalaista. Lappalaiseen vaikuttaneita tietokirjoja olivat muiden muassa Peter Englundin Pultava ja J. R. R. Tolkienin Kirjeitä. Lauantaina itselleen tärkeistä tietokirjoista kertoi puolestaan Ville Niinistö. Anne Rutasen haastatteleman Niinistön listalle olivat päässeet esimerkiksi Grimbergin Kansojen historia, Osmo Soininvaaran Täystyöllisyyteen ilman köyhyyttä ja sekä Saimi Hoyerin ja Petri Salmelan kirja Sieniä ja ihmisiä.
Päivien teeman mukaista aiheita, eli oikeutta ja kohtuutta, käsiteltiin useissa tilaisuuksissa. Perjantaina oikeusfilosofi Aulis Aarnio, Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta pohtivat juhlasalissa MTV:n rikostoimituksen päällikön Jarkko Sipilän johdolla oikeutta, kohtuutta ja kohtuuttomuutta kirjallisuudessa ja todellisessa elämässä. Heidän jälkeensä juhlasalissa puolestaan keskusteltiin ihmisen ja luonnon suhteesta kirjallisuudessa. Keskustelemassa olivat kirjailijat Anni Kytömäki, Antti Salminen ja Johanna Sinisalo ja keskustelua veti Mikko Pelttari.
Perinteistä ohjelmaa oli Petteri Leinon meklaroima kirjahuutokauppa ja juhlasalissa päivän päätteeksi järjestetty ”Tämän runon haluaisin kuulla”, jossa toiverunoja tulkitsivat edellisvuoden tapaan näyttelijät Jussi Lehtonen ja Anna Valpuri Kankila. Runotilaisuuden juontajana toimi Paula Havaste. Pitkin perjantaita ohjelmaa oli myös kirjateltan ohjelmalavalla, jossa kirjailijoita haastattelivat Warelian kesätyöntekijät ja Vammalan lukion oppilaan. Haastateltavina olivat Laura Salama, Jukka-Pekka Palviainen, Mirja Mihalic ja Johanna Venho. Lauantaina kirjateltan lavalla
haastateltavina olivat puolestaan kirjailijat Kimmo Pietiläinen, Enna Airik, Nina Kokkinen, Antti Nylén, Satu Mattila-Laine ja Fred Bjöksten.
Lauantaina ohjelma käynnistyi jo perinteeksi muodostuneilla Lasten omilla kirjapäivillä. Lapsia Sylvään auditoriossa viihdyttivät Tatu ja Patu -kirjojen tekijät Aino Havukainen ja Sami Toivonen sekä nukketeatteri Sampo. Tilaisuuden vetäjänä toimin jälleen kerran Kati Solastie. Osittain samaan aikaan Lasten omien kirjapäivien kanssa järjestettiin juhlasalissa Bibliofiilien Seura ry:n Sakari Katajamäen juontama KIRJATEEKKI, jossa Jussi Lehtonen ja Anna Valpuri Kankila lukivat Antti Nylénin ja Aulikki Oksasen valitsemia otteita kirjallisuudesta.
KIRJATEEKIN jälkeen juhlasalin lavalle nousi presidentti Tarja Halonen, jota Päivi Istala haastatteli otsikolla ”Oikeus ja kohtuus – vääryys ja ahneus”. Sylvään juhlasali oli taas ääriään myöden täynnä yleisöä ja osa jäi vaille istumapaikkaa. Halonen kertoi lapsuudestaan ja taustastaan sekä muistutti läsnäolon tärkeydestä. Auditoriossa puolestaan pohdittiin suomalaista kirjallisuusviennin mahdollisuuksista ja julkistettiin Aamulehden Tulenkantaja-palkintoraadin puheenjohtaja vuodelle 2020. Tällä kerralla kunnian toimia palkintoraadin puheenjohtajana sai kirjailija Kjell Westö.
Paikallisväriä tapahtumaan toi totuttuun tapaan Kustannusliike Warelian perinteinen Tyrvääläinen Tryki. Trykissä keskityttiin kahteen uuteen kirjaan, jotka ilmestyivät kirjapäivillä Warelian kustantamana. Toinen kirjoista oli Pirjo Silverin toimittama Sastamalan ruokaperinnekirja HYVVÄÄ! ja toinen rovasti Osmo Ojansivun muistelmateos Papiksi syntynyt. Molemmat kirjat saivat suuren huomion. Lisäksi Jarkko Mäkipää kertoi siitä, miten oli eläytynyt Abraham Braxin rooliin monologinäytelmässä Abraham Braxin kunnia. Trykissä kuultiin myös Virtamies Bäckmanin lauluiksi säveltämiä Vänrikki Stoolin runoja. Warelia järjesti kirjapäivien aikaan myös kirjailijahaastatteluita perjantaina ja lauantaina järjestettiin Café Ernomasessa.
Tuomas Rantala
