Ääniä Vanhan kirjallisuuden päivillä
Vuonna 2022 Vanhan kirjallisuuden päivät pystyttiin vihdoin järjestämään parin poikkeusvuoden jälkeen normaalilla paikallaan, eli viikko juhannuksen jälkeen. Tapahtumapaikkana oli jälleen kerran Sylvään koulu ja sää varsin helteinen. Teemaksi ohjelmavaliokunta oli valinnut ”Äänen”. Aihe osoittautuikin monipuoliseksi. Torstain ennakkotapahtuma oli tällä kertaa Funkkistalossa, jossa kuultiin Virtamies Bäckmanin säveltämiä Kaarlo Sarkian runoja Tyrväästä ja Kiikasta. Torstaina järjestettiin myös tietokirjailijoiden keskinäinen tapaaminen Ellivuoressa.
Perjantain avajaisissa ääni oli monella tapaa läsnä. Jo ennen kuin ohjelma ehti varsinaisesti käynnistyä, oli juhlasaliin kokoontuneen yleisön poistuttava ulos palohälytyksen pärähdettyä päälle. Mitään paniikkia ei syntynyt ja noin puolen tunnin odotuksen jälkeen avajaiset pääsivät käyntiin, kun palokunta oli käynyt toteamassa hälytyksen aiheettomaksi. Avajaisissa musiikista vastasi tällä kertaa kuoro Vox Tyrvää, joka esitti muun muassa sovituksen Suvivirrestä. Juontajana toimi kirjapäivien vakiokalustoon kuuluva Karo Hämäläinen ja avauksen suoritti yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää. Sastamalan kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pertti Hakanen. Kirjailija ja uutisankkuri Matti Rönkä tarinoi aiheesta ”Kieli maistaa ääntä”. Rönkä pohti ääntä ja sen merkitystä monelta kantilta. Perinteinen Warelius-palkintojen jako suoritettiin niin ikään avajaistilaisuudessa ja tällä kertaan sen saivat tutkimusprofessori Osmo Kontula ja tietokirjailija Paul Westlake. Vuoden kirjatoukaksi puolestaan valittiin arkkitehti Panu Kaila. Loppukevennyksenä saatiin kuulla maisteri Simo Frangénin esitys ”Osaavatko kirjat puhua”. Frangén totesi leikkimielisessä esityksessään palohälytyksen johtuneen varmaankin siitä, että kaikki paikallaolijat olivat liekeissä. Esityksensä lopuksi Frangén esitti muutaman laatimansa palindromin, joissa oli ajateltu päivien teemaa: Nätin äänesi, sen äänitän; Ääni Niilon oli ininää; Sää näät sen, äänestäjät sen äänestää nääs.
Avajaisten jälkeen järjestetyssä Suomen Tietokirjailijoiden ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen Elämäni tietokirjat –tilaisuudessa Jukka-Pekka Pietiäisen haastattelema kirjailija Anja Snellman kertoi itselleen tärkeistä tietokirjoista. Snellmanin kirjallisuuslistalle olivat päässeet esimerkiksi Kai Petersenin Muinaiseläimiä värikuvina, Onni Okkosen Egyptin taide, Herodotoksen Historiateokset
ja Sigmund Freudin Johdatus psykoanalyysin. Lauantaina itselleen tärkeistä tietokirjoista kertoi puolestaan Karo Hämäläisen haastattelema säveltäjä ja tietokirjailija Osmo-Tapio Räihälä, joka itse oli voittanut edellisenä vuonna tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Perjantaina juhlasalissa pohdittiin myös sitä, että keiden ääni kuuluu elämäkerroissa ja miten. Tähän aiheeseen pureutuivat Panu Rajala, Leena Virtanen ja Martti Anhava Hanna-Reetta Schreckin johdolla.
Totuttuun tapaan päivillä puhuttiin myös kirja-alan tulevaisuudesta ja otettiin aiheeseen hieman liiketaloudellistakin näkökulmaa. Tällä kertaa tämä tapahtui kustantaja Touko Siltalan vetämässä tilaisuudessa ”Eurot ja estetiikka: kirjallisuus, kirja-ala ja äänikirjan nousu”, jossa kirjailija Sirpa Kähkönen, toimittaja Antti Majander ja liiketoimintajohtaja Sari Forsström Suomen BookBeatilta pohtivat aihetta.
Perjantaina järjestettiin vanhaan tapaan myöskin Petteri Leinon meklaroima Bibliofiilisen Seuran kirjahuutokauppa. Perjantain ohjelman päätti totutusti runotilaisuus, jonka aiheena tällä kertaa oli ”Lue lapselle ääneen!” Tilaisuudessa Kirsi Kunnaksen, Jukka Itkosen ja Ilpo Tiihosen runoista keskustelivat ja niitä esittivät lasten ja nuortenkirjallisuuden tutkija FT, dosentti Päivi Heikkilä-Halttunen ja näyttelijä Emilia Pokkinen.
Lauantain ohjelma käynnistyi jälleen Kati Solastien luotsaamilla Lasten omilla kirjapäivillä. Sylvään auditorion lavalla lapsia viihdyttivät Pikku Kakkosesta tuttu Tuomo Rannankari Duo ja Riesa-Pelle. Molemmat esiintyjät saivat osakseen suuren suosion ja lasten iloksi Riesa-Pelle väänteli heille hienoja ilmapallofiguureita. Samaan aikaan Lasten omien kirjapäivien kanssa juhlasalissa järjestettiin Sakari Katajamäen juontama KIRJATEEKKI, jossa näyttelijät Ahti Jokinen ja Emilia Pokkinen lukivat Pasi Heikuran ja Johanna Venhon valitsemia katkelmia.
Puolilta päivin lauantaina auditoriossa järjestettiin tilaisuus, jossa muisteltiin syksyllä 2020 edesmennyttä kirja-alan Grand Old Mania, professori Heikki A. Reenpäätä. Anna Perälä käsitteli Heikki A. Reenpäätä bibliofiilinä, kun taas Antti Tuuri ja Leena Majander-Reenpää muistelivat häntä kustantajana ja kulttuuripersoonana. Jos Heikki A. Reenpää kiinnosti yleisöä, niin yleisöä veti myös
juhlasalin lauantai-iltapäivän tilaisuus ”Sota Euroopassa”, olihan aihe hyvin ajankohtainen sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut helmikuussa hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan. Aiheesta oli puhumassa pitkän linjan Venäjä-tuntija, suurlähettiläs René Nyberg ja häntä haastatteli Päivi Istala.
Näilläkin kirjapäivillä järjestettiin Tyrvääläinen Tryki. Trykissä julkaistiin jälleen Warelian kirjoja, tällä kertaa kirjoja oli kolme. Kirsimarja Jalonen esitteli kirjaansa Röppä – Tyrvään räyhähenki, jossa aiheena on Tyrväässä 1800-luvulla tapahtunut poltergeist-ilmiö ja dosentti Mikko K. Heikkilä puolestaan kertoi kirjastaan Heinien herrat, jossa pureudutaan piispa Henrikin ja Lallin tarinaan. Armi Hohko taasen kertoi Trykissä kirjansa Pikku-pirtin Eeva ja muita Stormin seudun ihmisiä, tarinoita ja tapoja, taustalla olevista asioista. Ja kuten yleensä, myös nytkin Trykissä kuultiin musiikkia, tällä kertaa sitä esitti Jenni Westerbacka.
Sekä perjantaina että lauantaina kirjapäivillä oli myös kirjailijalava. Perjantain kirjailijalavan haastatteluista vastasivat Warelian kesätyöntekijät, kun taas lauantaina kirjailijoita haastattelivat Vammalan lukion oppilaat. Perjantaina haastateltavina olivat kirjailijat Kirsimarja Jalonen, Heli-Maija Heikkinen, Helena Kujala, Pekka Lehtonen, Tanja Litmanen ja Ilona Tomi. Lauantaina puolestaan Milla Peltonen, Ville-Juhani Sutinen, Riikka Ulanto, Mikko Lahtinen, Maija Kajanto ja Paula Havaste kertoivat kirjoistaan. Lauantaina kirjailijalavalla nähtiin vielä entinen pitkäaikainen ulkoministeri ja Vanhan kirjallisuuden päivillä ennenkin usein nähty Erkki Tuomioja, jota haastatteli Mikko Lahtinen.
Vaikka nämä vuoden 2022 kirjapäivät olivatkin lähes normaalit, niin koronapandemian vaikutus näkyi esimerkiksi siinä, että kirjateltassa ei järjestetty iltaohjelmaa kuten ennen koronaa oli ollut tapana – asiaan vaikuttivat myös kiristyneet määräykset. Järjestäjä ja osallistujat olivat kuitenkin hyvin tyytyväisiä tapahtumaan. Eräs päivien vakiokasvo totesi ilahtuneena, että tapahtumassa näkyi entistä enemmän nuoria kävijöitä.
Tuomas Rantala
