Valetta ja totuutta pandemian varjossa
Vuonna 2020 Vanhan kirjallisuuden päivät oli tarkoitus järjestää teemalla Vale. Mutta talvella 2020 valloille päässyt koronapandemia muutti suunnitelmat ja niinpä vuoden 2020 kirjapäivät peruttiin fyysisenä tapahtumana. Mutta vaikka Sylväälle ei vuonna 2020 kokoonnuttukaan, niin verkossa kirjallisuuden ystävien oli mahdollisuus seurata erilaisia esitelmiä. Lisäksi Kulttuuritalo Jaatsille koottiin näyttely, jossa oli mahdollista käydä tutustumassa tapahtuman historiaan.
Vihdoin kesällä 2021, yhden välivuoden jälkeen, kirjojen ja kirjallisuuden ystävien oli jälleen mahdollista kokoontua Sylväälle kuulemaan esitelmiä, tekemään kirjalöytöjä ja tapaamaan tuttuja. Tosin ajankohta, heinäkuun loppu, oli hieman myöhäisempi kuin yleensä. Poikkeusaika näkyi siinäkin, että yleisö käytti kasvomaskeja ja näytteilleasettajien määrää oli karsittu. Mutta kaikesta tästä huolimatta moni kirjanystävä oli löytänyt jälleen tiensä Sastamalaan.
Avajaiset järjestettiin totuttuun tapaan Sylvään juhlasalissa. Avajaismusiikista vastasi Duo Lux ja juontajana toimi vakiintuneeseen tapaan Karo Hämäläinen. Kirjapäivien avauksen suoritti Vanhan kirjallisuuden päivät ry:n hallituksen puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää ja Sastamalan kaupungin tervehdyksen toi tällä kertaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jenni Jokinen. Avajaisissa on aina kuultu myös jonkun tunnetun ja ansioituneen kansalaisen puhe, joka nivoutuu tavalla tai toisella kyseisen vuoden teemaan. Näin oli tälläkin kerralla, kun pitkän linjan keskustapoliitikko, ministeri ja tohtori Seppo Kääriäinen puhui otsikolla Valeen monet kasvot. Kääriäinen korosti sitä, miten vapaus ja totuus ovat sukulaisia ja niiden paras puolustaja on sopivan jääräpäinen kansa.
Perinteisesti avajaisissa jaettiin myös Suomen Tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinnot. Tällä kertaa palkittiin historioitsija Juha Siltala ja lehtori Mervi Wäre-von Hedenberg. Palkintoperusteluissa Siltalaa kiiteltiin teräväksi yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi ja yhteiskuntakriitikoksi ja Wäre-von Hedenbergiä luonnehdittiin uraauurtavaksi opettajan oppaiden tekijäksi. Kiitospuheessaan Wäre-von Hedenberg totesi oppineensa, että lapset tarvitsevat samastumiskohteita, seikkailuja ja
tarinoita. Avajaisissa kuultiin myös kirjailija Silvia Hosseinin pakina otsikolla ”Tekaistu juttu”. Hosseinin mukaan essee on kaunokirjallisuutta, mutta ei fiktiota. Hosseini totesi myös kaunokirjallisuuden olevan valehtelun ylevin muoto.
Avajaisten jälkeen juhlasalissa järjestetyssä Elämäni tietokirjat –tilaisuudessa itselleen merkityksellisistä tietokirjoista pääsi kertomaan historioitsija Veli-Pekka Leppänen. Karo Hämäläisen haastattelema Leppänen nosti esiin muun muassa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla trilogian, jota Leppänen luonnehti sisäänheitoksi Suomen historiaan. Muita Leppäsen esiin nostamia kirjoja olivat muun muassa Kommunismin musta kirja, Kimmo Rentolan Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismin ja sota 1937–1945 ja Orlando Figesin Vallankumouksen Venäjä 1891–1991. Lauantaina elämänsä tietokirjoista puhui puolestaan Anne Rutasen haastattelema Marisha Rasi-Koskinen.
Myöhemmin perjantaina iltapäivällä juhlasalissa järjestetyssä tilaisuudessa ”Valheita tulevaisuudesta” pohdittiin sitä, mitä kaunokirjallisuus kertoo tulevaisuudesta. Keskustelua johdatteli kirjailija Tiina Raevaara ja mukana keskustelemassa olivat kirjailijat Magdalena Hai, J. Pekka Mäkelä ja Jani Saxell. Funkkistalossa Marttilankadun varrella puolestaan kirjailijat Hanna Weselius, Jouni Tikkanen ja Harri V. Hietikko pohtivat Jukka-Pekka Koskisen johdolla sitä, miten kaunokirjailijat käyttävät faktaa ja miten tietokirjailijat käyttävät fiktiota.
Perjantaina järjestettiin niin ikään perinteinen kirjahuutokauppa, jonka meklaroi totuttuun tapaan Petteri Leino. Päivän lopuksi puolestaan Mirjami Heikkinen ja Talvikki Eerola tulkitsivat tammikuussa edesmenneen Sinikka Nopolan tekstejä ja klassikkorunoutta Funkkistalossa pidetyssä tilaisuudessa ”Mää leikin koko suven”.
Lauantaina ohjelman käynnisti perinteiseen tapaan Kati Solastien juontamat Lasten omat kirjapäivät. Tällä kertaa lapsia viihdytti Anna-Maria Toivonen tarinankerrontaesityksellä Heluna-Lehmä ja jättiläiset. Lisäksi Piilometsän tarinayhtye piti vuorovaikutteisen konsertin Piilometsän porteilla. Bibliofiilien Seura ry:n järjestämä ja Sakari Katajamäen juontama KIRJATEEKKI pidettiin
tällä kertaa Funkkistalossa. Tilaisuudessa Mirjami Heikkinen ja Jarmo Heikkinen lukivat Silvia Hosseinin ja Syksy Räsäsen valitsemia sitaatteja. Yhdeksi kirjapäivien suosituimmaksi tilaisuudeksi osoittautui juhlasalissa järjestetty Kaari Utrion haastattelutilaisuus ”Takapotku menee aina ohi. Se täytyy vain kestää, harjata hameet ja jatkaa matkaa”. Tilaisuudessa Päivi Istala haastatteli Utriota, joka laski osallistuneensa kirjapäiville ehkä kolmekymmentäviisi kertaa.
Tapahtuman aikana julkistettiin taas myös hyvä joukko uusia kirjoja. Kirjapäiville lukuisia kertoja niin myyjänä kuin meklarina osallistuneen ja tapahtumaan merkittävästi vaikuttaneen antikvaari Anssi Arohongan muistelmateos longe rariss! julkistettiin lauantaina auditoriossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Petteri Leino haastatteli Arohonkaa. Arohongan teos ilmestyi Warelian kustantamana, niin kuin kaksi muutakin päivillä julkaistua teosta, jotka olivat valokuvaaja Pekka Agarthin ja dosentti Mikko Lahtisen Kertomus Vammalan kaupungista 1979 ja filosofian tohtori Marko A. Hautalan massiivinen Algot Untolan elämäkerta Algot – Kapinallinen kynämies. Nämä kaksi viimeksi mainittua teosta julkaistiin Tyrvääläisessä Trykissä, jonka Warelian kesätyöntekijät Juuso Huhtivuo ja Noora Rintala juonsivat ja he myös haastattelivat kirjailijoita.
Vaikka elettiinkin poikkeusaikoja, niin vuoden 2021 Vanhan kirjallisuuden päivät onnistuivat hyvin ja kävijät olivat jälleen tyytyväisiä. Monet totesivat, että ihanaa kun kirjapäivät jälleen järjestettiin. Myöskin järjestäjätaho oli tyytyväinen ja toiminnanjohtaja Päivi Mäki-Kerttulan mukaan väkeä oli juuri sopivasti, kun etukäteen oli hieman jännitetty, että tuleeko väkeä olleenkaan vai liikaa. Tunnelma olikin juuri sopiva.
Tuomas Rantala
